Eroaalto kirkosta on laantunut. Eduskunnan avioliittopäätöksen (28.11.) jälkeen 20 000 suomalaista on jättänyt luterilaisen kirkon. Tämä huomattiin heti alussa myös lehtien toimituksissa ja asiaa kommentoitiin pääkirjoituksissa. – Ohessa poimintoja 10 sanomalehdestä.
Karjalainen 2.12.
”Mennyttä viikonvaihdetta [29.11–1.12.] voi kuvata ihmisen epärationaalisen ajattelutavan yhdenlaiseksi huipennukseksi.”
Satakunnan kansa 29.11.
”Arkkipiispa Kari Mäkinen tämän jo tunnusti: avioliittokäsityksemme tarvitsee perusteellista tarkastelua. Odotettavissa onkin, että tasa-arvoisen avioliittolain aiheuttama paine siirtyy nyt luterilaiseen kirkkoon. Keskustelusta tulee jälleen repivä ja se jakaa pahasti ihmisiä kirkon sisällä. Jo nyt väittelyssä käytettiin paljon asiattomia puheenvuoroja, jotka eivät ole keskustelijoille eduksi.
Luterilaisen kirkon sisällä tämä tarkoittanee jälleen kirkosta eroamisia, kun kummankin osapuolen edustajat kokevat, että juuri heidän kantaansa on loukattu. Arkkipiispa Mäkinen aloitti jo pettyneiden ihmisten tyynnyttelyn korostamalla, että kenenkään avioliitto ei ole menettämässä merkitystään.
Todennäköisesti arkkipiispan rauhalliset sanat eivät riitä.”
Kaleva 29.11.
”Suomessa aletaan seuraavaksi keskustella varmaankin siitä, millainen vaikutus avioliittolailla on kirkon toimintaan. Tilannetta rauhoittaa tieto, että missään maassa avioliittoinstituutio ei ole romahtanut tai kirkon merkitys liiton pyhittäjänä rapautunut.
Kirkolliskokous joutuu kuitenkin uuden lain myötä päättämään omasta suhtautumisestaan samaa sukupuolta olevien vihkimiseen. Norjassa on voimassa tasa-arvoinen avioliittolaki, mutta homoilla ja lesboilla ei ole oikeutta kirkkovihkimykseen.”
Ilta-Sanomat 3.12
”Ehkä kirkosta eroaminen tarjoutuu helpoksi ”jostain täytyy lähteä”-ratkaisuksi, koska siitä toisesta eli yhteiskunnasta ei voi erota. Se on pakkoyhteiskunta. Kirkko on siinä mielessä maallista vastapuoltaan laupiaampi, ettei se voi pakottaa ketään pysymään helmoissaan.”
”Suotavaa on, ettei lähivuosina käytävä seksuaaliteologinen väittely hautaa alleen kirkon viestiä jokaiseen ulottuvasta Jumalan armosta.
Kirkolla on aikaa ottaa itsestään selvää vuoteen 2017. Silloin uusi avioliittolaki ja sen vaatimat muiden lakien muutokset astuvat voimaan, jos seuraava eduskunta suo.
Opillisten harmien lisäksi kirkolle on luvassa taloudellisia harmeja, jos jäsenvuoto jatkuu. Kirkolla on suuri kiinteistöomaisuus, mutta siitä on vaikea repiä tuottoja.”
Savon Sanomat 1.12.
”Jos todella on niin, että suurin osa kirkosta viikonvaihteessa eronneista on kirkon nykyisen avioliittokäsityksen kannalla, on toista mieltä olevien osuus kirkon jäsenistä kasvanut. Se taas lisää mahdollisuutta, että avioliittokäsitystä tulevaisuudessa muutetaan.
Eronneiden logiikka onkin hukassa. Jos he haluavat säilyttää nykyisen käsityksen, heidän pitäisi jatkaa kirkon aktiivisina jäseninä eikä erota.”
Kainuun Sanomat 3.11.
”Kirkko liberalisoituu, jos perinteisen avioliittolain vanhoillisimpia kannattajia nyt eroaa kirkosta joukkomitoin ja samanaikaisesti vapaamielisiä liittyy lisää tukeakseen arkkipiispaa. Kun päätöksiä kirkossa tehdään demokraattisesti kirkolliskokouksessa, tällä on väistämättä vaikutuksia kirkon linjauksiin.”
”Kirkon laajin ja yhtenäisin konservatiivijoukko on vanhoillislestadiolaiset, jotka eivät ole kirkkoa jättämässä. Eroaallon jälkeen kirkko jää vapaamielisten ja lestadiolaisten kamppailukentäksi.”
Itä-Savo 3.12.
”Eduskunnan äänestettyä kansalaisaloitteesta ryöpsähti esiin hallitsematon tunnemyrsky, joka ei kaikilta osin kuulu sivistyneeseen keskusteluun.
Nyt on aika ottaa lusikka käteen ja laittaa jäitä hattuun. Samaa sukupuolta olevien mahdollisuus avioliittoon on odottanut pitkään ratkaisua. Asian lopullinen käsittely jää seuraavan eduskunnan ja hallituksen tehtäväksi. Voimaan laki tulee aikaisintaan kahden vuoden kuluttua.”
Suomenmaa 30.11
Kirkosta eroavat protestoivat liiallista uudistushenkeä vastaan. Tätä on nähty erityisesti arkkipiispa Kari Mäkisen selkeissä kannanotoissa.
Protestoijat eivät tosin ole ajatelleet, että arkkipiispankaan mielipide ei ole kirkon kanta. Niinpä kirkosta tulikin eräänlainen sijaiskärsijä, jälleen kerran.
Aiemminkin kirkko on saanut maksaa tunnettujen jäsentensä julkisista mielipiteistä. Sisäministeri Päivi Räsäsen kannanotot ovat selkein esimerkki. Ne ovat puolestaan innostaneet uudistushenkisiä eroamaan kirkosta.
Voimme ollakin varmoja, että kirkon ongelmat jatkuvat myös avioliittokysymyksessä. Niin käy, kun kaikille selviää, että eduskunnan laki ei vielä merkitsekään kirkkohäitä samaa sukupuolta oleville.
Edessä on siten kirkkoa ja kansakuntaa taas jakava keskustelu siitä, miten kirkon pitäisi suhtautua tulevaan lainsäädäntöön sukupuolineutraalista avioliitosta. Tärkeimmäksi voivat silloin nousta juuri kirkkohäät.
Uutisvuoksi 2.12.
”Mitään virallista kantaa kirkolla ei uudessa tilanteessa ole, vaikka joukkopaon perusteella voisi näin päätellä. Avioliittolakiin ehdotetuilla muutoksilla ei ole suoraa vaikutusta kirkon käytäntöihin. Sen tämä kirkosta eroamisbuumi todisti, että mahdolliset muutokset avioliittokäsitykseen kirkon piirissä ovat vielä hyvin pitkäkestoinen ja kivulias prosessi.”
Pohjolan Sanomat 2.12.
”Avioliittolain käsittely herätti voimakkaita tunteita. Voimakkaat tunnereaktiot jatkuvat myös lakimuutoksen hyväksymisen jälkeen. Julkisuuden kiihkeästä keskustelusta olisi voinut päätellä kysymyksessä olevan valtaisan eriarvoisuuden ja väärinkohtelun poistamisesta.
Jyrkkiä reaktioita olisi voitu välttää, mikäli keskustelu olisi pysynyt maltillisena ja keskittynyt tiukasti pykäliin eikä mielikuviin.”
”Kirkko joutuu ottamaan vastaan niin konservatiivisten kuin liberaalien jäsentensä kritiikin.
Kirkon on aika ottaa virallisesti kantaa viimeistään kun laki lopulta tulee voimaan. Keskustelu jatkuu.”
Ilmoita asiavirheestä