Viime viikolla julkistetut EU:n ilmastotavoitteet ovat ansaitusti herättäneet keskustelua, sillä tavoitteiden saavuttaminen vaikuttaisi itse kunkin elämäntapaan ja kulutustottumuksiin, kuten liikenteeseen, asumiseen, lämmitykseen ja tuotteiden hintoihin.
EU:n tavoitteena on saada unioni hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Suomi on asettanut itselleen tiukemman aikataulun ja aikoo olla hiilineutraali jo 15 vuotta aiemmin, 2035.
Julkisuudessa tavallista ihmistä on ehkä eniten puhuttanut liikenne, erityisesti yksityisautoilu eli sähköautoihin siirtyminen. Pitkien etäisyyksien Suomessa ollaan huolestuneita polttomoottoriautojen valmistuksen lopettamisesta. Kaikki eivät usko sähköautojen hintojen riittävään putoamiseen tai latausverkon kattavuuteen. Muutos saattaa kuitenkin olla nopeampi kuin moni arvaa.
***
Hiilineutraaliudella tarkoitetaan, että hiilidioksidipäästöjä tuotetaan vain sen verran kuin niitä on mahdollista sitoa ilmakehästä hiilinieluihin, kuten metsiin, valtameriin ja maaperään.
Hiilinielu puolestaan on prosessi, toiminto tai mekanismi, joka poistaa kasvihuonekaasua tai sen esiastetta ilmakehästä.
Hiilineutraaliuden tavoite liittyy ilmastonmuutoksen torjuntaan. Ilmastonmuutoksesta varoittavia esimerkkejä voivat olla Suomessa pitkään jatkunut hellekausi ja toisaalta Keski-Euroopan rankkasateet ja Saksan traagiset tulvatuhot.
***
EU:n ilmastotavoitteet koskevat monin tavoin myös seurakuntia. Niiden hallussa on esimerkiksi noin 8 000 kiinteistöä, jotka muodostavat luterilaisen kirkon suurimman päästötaakan.
Seurakuntien metsiä tulee jatkossa hoitaa ilmastotavoitteiden mukaan, kuten muitakin maamme metsiä. Seurakuntien metsien hiilivarat on jo kartoitettu. Kirkolla on myös oma erityinen Hiilineutraali kirkko 2030 -ohjelma.
Kirjoittaja on Kotimaa.fi:n julkaisupäällikkö. Pääkirjoitus on julkaistu 23.7. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä