”Minä uskon Jumalaan. Isolla jiillä”, toimittaja Pauliina Ylitalo kirjoitti Keskisuomalaisen kolumnissa 8. syyskuuta. Kolumnia jaettiin sosiaalisessa mediassa ja siitä keskusteltiin ihan kasvotustenkin ”rohkeana kannanottona”.
Ylitalo itse totesi tunnustuksensa olevan henkilökohtaisinta mitä hän on koskaan kirjoittanut. Samalla hän tunnusti, että arveluttaa kirjoittaa tällaista lehteen. Kirjoitti kuitenkin, koska hän rakastaa virsien laulua ja kirkon kovaa penkkiä eikä tällaiselle tavalliselle kristinuskolle tunnu enää olevan tilaa suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kirkko ja kaupungissa puolestaan uskoon tupsahtanut toimittaja Tuomas Enbuske neuvoo kolumnissaan 29. elokuuta, miten uskoon tullaan. Hän ottaa huomioon, miten erilaisia ihmiset ovat ja siksi uskovat eri tasoisesti. Peruslinja on kuitenkin selkeä: ”Uskomiseen riittää se, että rukoilet, käyt messussa, luet Raamattua, ja jos et muuta keksi, niin koeta vaikka tehdä hyvää lähimmäisellesi.”
Näistä maallikoiden todistuspuheenvuoroista kirkossa ollaan innoissaan vähän niin kuin suomalaiset, kun Suomi jossain kansainvälisillä foorumeilla mainitaan. Sehän tarkoittaa sitä, että olemme olemassa.
Suomalainen itsetunto on heikko ja niin taitaa olla kirkollinenkin
TÄLLAINEN INTOUTUMINEN fiksujen ja ”ulkopuolelta” katsovien ihmisten kommenteista tarkoittaa tietenkin sitä, että suomalainen itsetunto on heikko ja niin taitaa olla kirkollinenkin.
On nimittäin niin, että jotta tavallisella kristinuskolla olisi enemmän sijaa yhteiskunnassa, luterilaisen kirkon pitäisi uskoa enemmän siihen perusasiaan, mitä se tekee. ”Kirkko julistaa Jumalan sanaa ja jakaa sakramentteja”, Kirkkolaki asian määrittelee.
Tässäpä se ongelma onkin. Kirkko on paitsi huolissaan jäsenkadostaan ja taloudestaan, myös pahasti riitautunut itsensä kanssa asioista, jotka juontuvat Jumalan sanan ymmärtämiseen eri tavoin. Käsitys Jumalan sanasta isolla jiillä on hajonnut ja samalla luottamus sen voimaan huvennut.
Sillä näkyy kuitenkin olevan se voima, että jos kirkko ei julista, niin maallikkotoimittajat ryhtyvät toimeen. Ehkä tässäkin on hyvä noudattaa Enbusken neuvoa. Kirkon voimien ja rauhan palautumiseen voisi riittää, että sen työntekijät rukoilevat, käyvät messussa, lukevat Raamattua ja jos eivät muuta keksi, koettavat tehdä hyvää lähimmäisilleen.
***
Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!
Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.
Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.
Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.
Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!
Ilmoita asiavirheestä