YK:n Maailman pakolaispäivää vietetään torstaina 20. kesäkuuta. Tämän osuvampaa ajankohtaa pakolaispäivälle ei voisi olla.
Samaan aikaan Maailman pakolaispäivän kanssa valmistaudumme juhannuksen viettoon ja muistamaan huutavaa ääntä autiomaassa, Johannes Kastajaa.
Johannes Kastaja oli Vanhan testamentin ennustama kiivas sanansaattaja, joka raivasi tietä Herralle. Hän julisti kääntymystä, koska taivasten valtakunta oli tullut lähelle.
Hän syytti ihmisiä käärmeen sikiöiksi ja puhui suorin sanoin niille, jotka eivät ole tehneet totista kääntymystä: Kirves on jo pantu puun juurelle. Jokainen puu, joka ei tee hyvää hedelmää, kaadetaan ja heitetään tuleen.
***
Tänä vuonna pakolaispäivä nostaa esille erityisesti lasten tilanteen. Melkein joka viides lapsi maailmassa elää konfliktialueella tai sen vaikutuspiirissä.
Varsinaisessa pakolaisuudessa elää noin 50 miljoonaa lasta, kymmenen kertaa Suomen koko väkimäärä. Osa näistä lapsista on menettänyt kodin ja kotiseudun lisäksi myös perheensä.
Kylväjän uusi lähetysjohtaja Taneli Skyttä on työskennellyt vuoden pakolaisten parissa Ateenassa. Tämänviikkoisen Kotimaa-lehden haastattelussa hän kertoo turvapaikanhakijoiden yhä epätoivoisemmaksi käyneestä tilanteesta.
Johannes Kastaja vaikutti Juudean erämaassa. Niiltä seuduilta on nykyisin vain muutaman kymmenen kilometrin matka Jordanian puolelle suuriin pakolaisleireihin.
Leirien asukkaat ovat paenneet Syyriassa käytävää sotaa. Sotaa, jossa kaikki osapuolet ovat tehneet hirmutekoja.
***
Johannes Kastaja kastoi Jordan-virrassa ihmisiä, kun nämä olivat ensin kääntyneet ja tunnustaneet syntinsä.
Pakolaiset ja erityisesti pakolaislapset muistuttavat siitä, että ihmisten teot ja tekemättä jättämiset aiheuttavat mittaamatonta kärsimystä.
Huutava ääni autiomaasta 2 000 vuoden takaa vaatii kääntymään ja tekemään hyvää hedelmää. Tähän Johannes Kastajan huutoon ovat vastanneet ne kirkot ja lukuisat järjestöt, jotka toimivat pakolaisten tilanteen helpottamiseksi.
Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 20.6.
Kuva: Olli Seppälä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.