Kirkkohallitus on joutunut rankalle säästökuurille, koska Kirkolliskokous on leikannut sen rahoitusta. Samat leikkaukset kohdistuvat myös kapitulien toimintaan. Yksi keskeinen säästömuoto on työntekijöiden määrän vähentäminen. Vuonna 2014 Kirkkohallituksessa oli 404 työntekijää, ja vuoden 2020 tavoitteeksi on asetettu 321 työntekijää.
Se on huomattava vähennys. Tosin taloudellisesti huolettomina vuosina Kirkkohallituksen työntekijämäärä paisui ainakin näin jälkiviisaasti arvioituna epärealistisella tavalla. Virkojen liikakasvu koskee myös joitakin seurakuntayhtymiä ja seurakuntia.
Kirkkohallitus joutuu nyt päättämään, mitkä työalat ovat kaikkein välttämättömimpiä ja mistä pitää vähentää. Nämä valinnat ovat arvovalintoja.
Helppo ratkaisu on vähentää virkoja eläkkeelle siirtymisten kautta. Samaa keinoa on käytetty Kirkkohallituksen lisäksi seurakunnissa. Lempeys lämmittää kuitenkin vain hetken. Nyt pitäisi kirkon kaikilla tasoilla olla uskallusta päättää, mihin niukkenevat voimavarat käytetään.
Selkeiden linjausten puute näkyy esimerkiksi Kirkkohallituksen asiantuntijan Riitta Kuusen viran täyttämättä jättämisessä. Hän jää eläkkeelle elokuun lopussa.
Kuusen toimenkuvasta viittomakielinen työ siirretään ruotsinkielisen työntekijän tehtäviin. Se on kuitenkin vielä auki, miten selkokieleen liittyvät kysymykset jatkossa hoidetaan.
Tätä ratkaisua on vaikea ymmärtää, sillä selkokielen merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Yhä useampi Suomessa asuva ihminen puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Selkokielen tarve kasvaa myös väestön ikääntymisen myötä sekä uskonnollisen tietämyksen ohentuessa. Kirkolla ei pitäisi olla varaa luopua selkokielestä.
Kuva: Teemu Junkkaala / Kirkon kuvapankki. Selkokuva ehtoollisen jakamisesta.
Lue myös:
Kirkko saa Vuoden selväsanainen -palkinnon – ”Selkokieli leikkaa nyt läpi koko toiminnan”
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.