Ukrainan ja Venäjän välinen tilanne on viime viikkoina jälleen kiristynyt. Venäjä on keskittänyt suuren määrän sotilasjoukkojaan Ukrainan rajalle ja Krimin niemimaalle. Venäjän mukaan kyseessä on harjoitus.
Maanantaina EU:n ulkoministerit keskustelivat joukkojen keskittämisestä. Tilanteen todettiin olevan ”hyvin vaarallinen”.
Yksittäinen ihminen voi tuntea voimattomuutta seuratessaan uutisia aseiden kalistelusta itäisessä suuressa naapurissa tai muissa suurvalloissa. Sodassa on vain häviäjiä, ja siviilit kantavat nykysodissa raskaimman taakan.
Kirkkokuntien ja kristillisten yhteisöjen pitäisi reagoida nopeammin eskaloituviin konflikteihin. Niiden kuuluisi pitää kovempaa ääntä rauhanomaisen ratkaisun puolesta.
Kirkkojen pitäisi soittaa kelloja rauhan puolesta jo siinä vaiheessa, kun tilanne on kehittymässä uhkaavaksi eikä vasta sitten, kun sota on jo syttynyt. Niiden pitäisi olla aina ja kaikkialla edistämässä kansakuntien välisiä rauhanomaisia pyrkimyksiä.
Tätä rauhanomaisen ratkaisun viestiä ei ole kuulunut Venäjän ortodoksiselta kirkolta nyt kiristyvässä tilanteessa.
Venäjän ortodoksisen kirkon yhteys valtiovaltaan pakottaa kysymään, mitä olennaista kirkko menettää silloin, jos sillä on liian tiivis ja myötäilevä suhde valtiovaltaan.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 23.4.2021 ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
***
Seuraa Kotimaata
Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.
Ilmoita asiavirheestä