Puolustusvoimien päätös pakollisesta kasvisruokapäivästä kerran viikossa on nostattanut kiinnostavan keskustelun ravintotottumuksista. Puolustusministeri Jussi Niinistön (sin.) kommentti, että ”armeija ei taistele linssikeiton ja kukkakaalipirtelön voimalla” on myös herättänyt ansaittuja vastareaktioita.
Ruoka on jokaista koskeva asia. Siihen liittyy arvoja ja tottumuksia, joiden kyseenalaistaminen koetaan loukkaavana. Syököön kukin mitä haluaa, ajattelee moni. Pakko ei saa ruokaa maistumaan.
Ylipäätään keskustelu ruoasta, sen hinnasta, terveellisyydestä ja eettisyydestä käy vilkkaana. Ruoka kiinnostaa. Vegaanit saavat mediassa paljon tilaa verrattuna siihen, kuinka paljon heitä on – parisen prosenttia suomalaisista.
***
Suomalainen syö lihaa Luonnonvarakeskuksen tilaston (2017) mukaan keskimäärin 81 kiloa vuodessa.
Lihantuotantoon liittyy vakavia kysymyksiä sekä ympäristövaikutuksista että tuotantoeläinten kohtelusta. Tuskin kukaan ehdoin tahdoin haluaa lihaa, joka on peräisin huonosti hoidetusta eläimestä.
Lihansyönti on Suomessa valtavirta. Mutta samaan aikaan moni pyrkii lisäämään kasvisten syöntiä. Nyt on muodikasta puhua kasvispainotteisesta ruokavaliosta. Lisäksi se on ympäristöteko, sillä varsinkin naudanlihantuotanto rasittaa luontoa kohtuuttomasti.
Moni tiedostava kuluttaja onkin valmis maksamaan eettisesti tuotetusta lihasta korkeamman hinnan.
***
Ruoalla on myös vahva uskonnollinen ulottuvuus. Uskonnoissa on erilaisia sääntöjä ja perinteitä siitä, mitä kunnon uskovaisen sopii suuhunsa pistää. Lihalla mässäily ei ole uskontojen ihanteen mukaista.
Juutalaisten ja muslimien sianlihan syöntikielto on tunnettu, samoin hindujen naudanlihan syöntikielto. Varsinkin Aasian kulttuureissa ruoka on ollut osin uskonnoista, erityisesti hindulaisuudesta ja buddhalaisuudesta, johtuen pitkälti kasviksiin pohjautuvaa.
Usein sanotaan, että kristinuskossa ei ole ruokakieltoja. Mutta ainakin rajoituksia on, sillä ortodoksien ja katolilaisten paastoihin kuuluu pidättäytyminen lihasta. Raamatussa on myös ehdoton verensyöntikielto, jota monet ryhmät, kuten helluntailaiset, noudattavat. Adventistit ovat kasvisruokavalion edelläkävijöitä.
Vanhassa testamentissa on ruokasääntöjä, kuten jako saastaisiin ja syötäviin eläimiin. Uudessa testamentissa säännöt kumotaan ja annetaan vapaus nauttia erilaisista ruoka-aineista.
***
Nykyaikaiseen ravintokeskusteluun soveltuukin hyvin Paavalin ajatus Roomalaiskirjeessä: ”Joku katsoo voivansa syödä kaikkea, mutta heikkouskoinen syö vain kasviksia. Joka syö kaikkea, älköön halveksiko sitä, joka ei syö, ja joka taas ei syö kaikkea, älköön tuomitko sitä joka syö.”
Pääkirjoitus on julkaistu Kotimaa-lehdessä 30.8.
Kuva: Cristian Medel
Lue myös:
Essee: Taivaspaikka on nyt lautasella – ruokavaliot ovat tämän ajan uskontoja
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.