Sunnuntaina vietetään vuotuista kaatuneitten muistopäivää. Yhä on elossa ihmisiä, jotka muistavat talvisodassa tai jatkosodassa kuolleen omaisensa.
Vaikka henkilökohtainen muisto kaatuneesta omaisesta on yhä harvinaisempi, niin monien sukujen vaiheisiin menetys vaikuttaa yhä.
Vaikutus on saattanut olla sitä suurempi, mitä enemmän siitä on vaiettu. Tämä koskee erityisesti vuoden 1918 sodassa kuolleiden omaisia.
Tänä vuonna rukoussunnuntai ajoittuu kaatuneiden muistopäivään. Piispat ovat poikkeuksellisesti laatineet kyseistä päivää varten esirukouksen. He kutsuvat kaikkia rukoilemaan Suomen ja koko maailman puolesta koronaviruksen aiheuttaman pandemian vuoksi.
Kansakunnilla on nyt yhteinen vihollinen, tässä sodassa ihminen ei taistele ihmistä vastaan.
***
Kaatuneitten muistopäivää vietettiin ensimmäisen kerran talvisodan päätyttyä 80 vuotta sitten.
Samana keväänä järjestetty piispainkokous oli esittänyt talvisodassa kaatuneiden muistoksi suru- ja muistojumalanpalvelusten järjestämistä.
Heti alusta lähtien kyseinen päivä, alkuperäiseltä nimeltään Yksimielisyyden ja sankarivainajien muistopäivä, oli puolustusvoimien ylipäällikön Gustaf Mannerheimin antaman päiväkäskyn mukaan talvisodassa kaatuneiden lisäksi ”murroskautena vuonna 1918 molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä uhranneitten yhteinen uskonnollinen muistopäivä”.
Kaatuneitten muistopäivää on siis alusta lähtien vietetty huomioimalla vuoden 1918 sodassa menehtyneet valkoiset ja punaiset. Kuolleet ovat samalla puolella rajaa.
***
Sunnuntaina liput liehuvat kaatuneiden muistoksi. Päivä koskettaa jokaista suomalaista, koska me saamme elää itsenäisessä maassa.
Pandemian varjostamana keväänä kaatuneitten muistopäivä ja rukoussunnuntai sopivat erityisen hyvin vietettäväksi samana päivänä
Kaatuneitten muistopäivässä kyse on yhteisestä historiasta ja rukoussunnuntaissa katse on kohti yhteistä tulevaisuutta. Piispojen laatiman esirukouksen saatesanat muistuttavat, että yhdessä me saamme enemmän aikaan.
Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. Pääkirjoitus on julkaistu 15.5. ilmestyneessä Kotimaa-lehdessä.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.