Pääkirjoitus: Yksityisyyden katoaminen uhkaa vapautta

Monien muutoksien ja uhkien aikakaudella yksi suurista yksityistä ihmistä koskevista uhista on ollut ihmisen yksityisyyteen kuuluvien asioiden rajojen hämärtyminen. Digitalisaation myötä on ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa käynyt mahdolliseksi seurata ja kerätä reaaliajassa käsittämättömän paljon tietoa esimerkiksi miljardien ihmisten kulutuskäyttäytymisestä, mielipiteistä ja liikkumisesta. Aikaisemmin niiden ajateltiin olevan vain ihmisen oma asia.

Tietoa kertyy varsinkin sosiaalisen median ja muun viestiliikenteen, sekä sähköistyneiden palveluiden ja kaupankäynnin kautta.

Erilaisten rekistereiden pitäminen on toki laissa säädeltyä, tietosuojasta ja kyberturvallisuudesta kannetaan yhteiskunnassa huolta, aina Euroopan Unionia myöten.

Mutta onkohan tulevaisuuden tavoiteltua elämänlaatua myös se, että ihmisen yksityisyydestä tiedetään mahdollisimman vähän? Voiko digitaalisesta häkistä päästä enää vapaaksi? Onko todellista yksityisyyttä enää olemassa?

KAIKESTA HUOLIMATTA kansalainen törmää jatkuvasti verkossa liikkuvaan kyberrikollisuuteen. Saamme myös usein lukea uutisia hakkeroinneista ja tietomurroista.

Rikollisuus saattaa lisätä paineita monenlaisen digitaalisen valvonnan lisäämiseen. Se on ymmärrettävää, mutta sellaisella on yhteiskunnissa oltava yhteisesti hyväksytyt ja lain määrittelemät rajat.

Demokraattisissa maissa ihmistä toki yritetään suojella. Mutta esimerkiksi totalitaristinen Kiina on tehnyt kansalaisten valvonnasta jo orwellmaista todellisuutta. Jäljet pelottavat.

Kuinka paljon valtion on vapaassa yhteiskunnassa kansalaisistaan tiedettävä? Kysymys on periaatteellinen. Tietotekniikka etenee nopeasti. Entäpä pian valloilleen pääsevä tekoäly ja yksityisyyden suoja?

POLITIIKKAA, VALLANKÄYTTÖÄ, julkista päätöksentekoa tai muita yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita on aina tarkasteltava julkisuudessa ja kriittisesti. Mutta ihmisen yksityiselämää on suojeltava.

Todettakoon, että kirkossa on yksityisyyden suoja tajuttu jo kauan sitten: rippisalaisuus on ehdoton. Pohjimmiltaan ihmisen ja Jumalan välisiin asioihin ei toisilla ole oikeutta sekaantua.

Oma rauha ja yksityisyys on paitsi ihmisen perusoikeus, myös osa hänen vapauttaan, ja samalla jotakin syvästi inhimillistä ja pyhää.

* * *

Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?

Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.

Antoisia lukuhetkiä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkolliset esineet kertoivat pitäjän hengellisestä elämästä ja mahtisuvuista – arvokkaita ehtoollis­astioita on säilynyt eri puolilla Suomea
Seuraava artikkeliTemppeliaukion kirkko on valittu maailman kauneimpien kirkkojen joukkoon

Ei näytettäviä viestejä