Pohjois-Afrikasta arabimaihin levinnyt niin sanottu arabikevät on vuoden 2011 uskontouutinen, toteavat Helsingin Sanomien ja Ilkan päätoimittajat. Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Mikael Pentikäinen perustelee valintaansa islamin nousulla.
– Se lisää islamin voimaa diktaattoreiden kustannuksella arabimaissa ja sitä kautta maailmanpolitiikassa. Aika näyttää voittaako maltillinen islam vai joku muu, Pentikäinen sanoo.
Myös sanomalehti Ilkan päätoimittaja Matti Kalliokoski pohtii arabikevään vaikutusta.
– Jälkeenpäin katsoen vuoden 2011 merkittävimmäksi uskonnolliseksi uutiseksi – laajasti ymmärrettynä – voivat nousta arabimaiden kansannousut. Vielä emme tiedä, syntyykö niiden tuloksena islamiin nojaava ja avointa, kansanvaltaista yhteiskuntaa tukeva poliittinen kulttuuri, mutta se on mahdollista. Sillä olisi paljon myönteisiä vaikutuksia Lähi-itään, Pohjois-Afrikkaan ja molempien kautta myös Eurooppaan. Valitettavasti myös päinvastainen kehityskulku on yhä mahdollinen, Kalliokoski toteaa.
Arabikevääksi kutsutun kansannousujen sarjan katsotaan alkaneen Tunisiasta 18. joulukuuta vuonna 2010. Vallanvaihdokseen johtaneen mielenosoitusten aallon laukaisi viranomaisten nöyryyttämäksi tulleen katukauppiaan polttoitsemurha 17. joulukuuta.
Mielenosoituksen levisivät Tunisiasta myös muualle Pohjois-Afrikkaan ja arabimaihin. Kansannousut ovat johtaneet vallanvaihdoksiin myös Egyptissä ja Libyassa. Syyriassa opposition ja hallituksen väliset väkivaltaisuudet ovat kärjistyneet sisällissodan partaalle. Väkivaltaisuudet ovat jatkuneet jo pidempään myös Jemenissä.
Ilmoita asiavirheestä