Paheneva ruokakriisi on globaali turvallisuusuhka

NlnhtlhdeSXC

Ulkopoliittisen instituutti järjesti tiistaina maailman nälkää ja ruuan saatavuutta käsittelevän seminaarin. Näkymät olivat synkät. Maailman ruokakokous otti vuonna 1996 tavoitteekseen puolittaa nälän vuoteen 2015 mennessä. Tavoite on karannut käsistä. Viime vuosina nälkäisten määrä ei ole vähentynyt vaan lisääntynyt. Tilanne on vaikein Saharan eteläpuolisessa Afrikassa. Nälkä on myös keskeinen tekijä konfliktien ja pakolaisuuden taustalla.

Maailman väkiluku kasvaa yhdeksään miljardiin vuoteen 2050 mennessä ja samalla ruuan kysyntä kaksinkertaistuu, tutkijat arvioivat. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa ja Etelä-Amerikassa tarvittaisiin jopa 200 miljoonaa hehtaaria uutta peltomaata, jotta kysyntään voitaisiin vastata, Helsingin yliopiston yhteiskuntapolitiikan dosentti Tiina Silvasti sanoi. Kehittyvissä maissa viljaa tarvitaan lisää 40 prosenttia ja kasteluvettä vähintään saman verran.

Ruokakriisiä syventävät vesipulan lisäksi esimerkiksi ilmaston lämpeneminen, syötävän ruuan jalostaminen biopolttoaineeksi, peltojen hupeneminen ja käyttäminen muuhun kuin elintarvikkeiden viljelyyn, vientikiellot, ruuan hamstraus ja ruokamarkkinoilla keinottelu.

Erikoistutkija Helena Kahiluoto Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta esitti luettelon pikaisista toimista ruokakriisin hillitsemiseksi. Tarvitsemme uutta bioenergiapolitiikkaa, varmuusvarastoja, peltomaan suojelua, köyhiä maita hyödyttävää maataloustutkimusta sekä reilua kauppaa, joka koskee myös maatalouden resursseja. Pidemmän aikavälin tavoitteita ovat muun muassa ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä paikallisen tuotannon suosiminen.

Silvasti kyseenalaisti kansainvälisten toimijoiden, kuten Maailmanpankin ja kansainvälisen valuuttarahaston ylikansalliset toimet ruokapolitiikassa.

– Valtiot, kansat ja yhteisöt päättäkööt itse ruuan tuotannosta, jakelusta ja kulutuksesta, kunhan ne eivät vahingoita muita.

Silvasti muistutti, että oikeus ruokaan on ihmisoikeuskysymys.

– Jos valtio ei turvaa kansalaisilleen ruokaa, se rikkoo ihmisoikeussopimuksia.

(Kuvan lähde: SXC/Laxmanpix)

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliKirkon ulkomaanapu yhteistyöhön K-Plussan kanssa
Seuraava artikkeliVuorovaikutuskouluttaja: Virtuaalisuukko ei korvaa aitoa

Ei näytettäviä viestejä