Kansanedustaja Päivi Räsäseen (kd.) kohdistuvat esitutkinnat nousivat esiin keskiviikkona Kirkkohallituksen kyselytunnilla kirkolliskokouksessa.
Valtakunnansyyttäjä määräsi tällä viikolla toimitettavaksi esitutkinnan vuonna 2004 julkaistusta Räsäsen kirjoituksesta, joka käsittelee homoseksuaalisia suhteita ja kristillistä ihmiskäsitystä.
Lisäksi meneillään on esitutkinta Räsäsen viime kesänä julkaisemasta twiitistä, joka koski kirkon tukea Helsinki Pride -tapahtumalle. Twiitissä Räsänen julkaisi kuvan homoseksuaalisuutta käsittelevistä Roomalaiskirjeen jakeista vuoden 1933/38 raamatunkäännöksen mukaan.
Molemmissa esitutkinnoissa epäillään kiihottamista kansanryhmää vastaan.
Kyselytunnilla asian otti esiin edustaja Pekka Niiranen. Hän muistutti puheenvuorossaan, että kirkko on eri yhteyksissä kertonut puolustavansa uskonnonvapautta. Lisäksi hän arveli, että uskonnonvapauden puolustaminen on ehkä helpompaa silloin, jos sitä rikotaan kaukana kuin jos se on uhattuna lähellä.
Niiranen totesi, että kaksi piispaa, Teemu Laajasalo ja Seppo Häkkinen, ovat jo ottaneet asiaan kantaa. Laajasalon kommentista voit lukea täältä ja Häkkisen kommentista täältä. Niiranen halusi tietää, miten muu piispakunta sekä Kirkkohallituksen johtavat viranhaltijat ovat osallistuneet tai aikovat osallistua uskonnonvapauden puolustamiseen tapauksessa.
Kysymyksensä hän osoitti arkkipiispa Tapio Luomalle ja kansliapäällikkö Pekka Huokunalle.
Arkkipiispa Luoma: Demokraattisessa yhteiskunnassa erilaiset vapaudet voivat joutua kohtaamaan
Vastauksessaan arkkipiispa Luoma kertoi pitävänsä tarpeellisena sitä, että uskonnonvapaudesta nyt keskustellaan. Lisäksi hän kertoi pitävänsä tärkeänä, että keskustelussa tuodaan esiin toisaalta kirkon ehdoton kanta uskonnonvapaudesta tärkeänä arvona ja toisaalta myönnetään, että demokraattisessa yhteiskunnassa erilaiset vapaudet voivat joutua kohtaamaan.
– Silloin on pakko punnita sitä, millä tavalla erilaisia vapauksia suhteutetaan toinen toisiinsa, Luoma sanoi.
Kansliapäällikkö Huokuna sanoi, ettei hänellä ole asiaan Kirkkohallituksen puolesta lisättävää. Hän kuitenkin totesi, että uskonnonvapauteen liittyy myös kysymys siitä, onko uskonnolla paikkaa julkisessa tilassa.
– Tämä on laajempi kysymys kuin edustaja Niirasen esille ottama asia, mutta haluan siihen kuitenkin tässä viitata sen takia, että se on keskeinen ja johtava periaate Kirkkohallituksen vaikuttamistoiminnassa. Pyrimme toimimaan niin, että suomalaisessa yhteiskunnassa voidaan jatkossakin harjoittaa uskontoa, myös kristinuskoa, julkisessa tilassa.
Kuva: Olli Seppälä. Arkkipiispa Tapio Luoma kirkolliskokouksessa marraskuussa 2019.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.