Tiede- ja kulttuuriministeri Annika Saarikko (kesk.) uskoo, että Ruotsin Karoliininen instituutti voi tehdä päätöksen suomalaisilta hautausmailta 1800-luvulla vohkittujen ihmisjäänteiden palauttamisesta Suomeen vielä tämän vuoden aikana.
Virallista palautuspyyntöä asiasta ei ole kuitenkaan vielä tehty. Asiasta kerrotaan Aamulehden ja Ylen nettisivuilla.
Tapaus koskee 82 vainajan jäänteitä, jotka ruotsalainen professori Gustaf Retzius vei mukanaan Ruotsiin olleessaan tutkimusmatkalla Suomessa vuonna 1873. Retzius halusi osoittaa, että suomalaiset eivät ole yhtä puhdasrotuisia kuin muut skandinaavit.
Pääosin vainajat ovat peräisin Pälkäneeltä. Tämän lisäksi ihmisjäänteitä on viety Enon, Pielaveden ja Rautalammin seurakuntien hautausmailta.
Aikaisempiin yksityishenkilöiden toiveisiin saada pääkallot takaisin Suomeen suhtauduttiin Karoliinisessa instituutissa pidättyväisesti. Kokoomuksen kansanedustaja Pauli Kiuru jätti kesäkuun lopussa kirjallisen kysymyksen ryöstettyjen vainajien palauttamisesta Suomeen.
Karoliininen instituutti on vuodesta 2015 alkaen kartoittanut ja dokumentoinut historialliseen anatomiseen kokoelmaansa sisältyviä ihmisjäänteitä ja niiden alkuperää. Instituutista saadun tiedon mukaan kartoitus valmistuu tämän vuoden aikana. Vasta tämän jälkeen voidaan päättää mahdollisesta palauttamisesta.
”Instituutti on korostanut, että selvitys jäänteiden mahdollisesta palauttamisesta tulee kaikissa vaiheissa tehdä asianmukaisesti ottaen samalla huomioon oikeusvarmuus ja eettiset näkökohdat”, Saarikko sanoo vastauksessaan Kiurulle.
Myös presidentti Sauli Niinistö otti tapaukseen kantaa vieraillessaan Pälkäneellä kesäkuun lopussa. Hän kutsui kallojen ryöstöä haudan häpäisemiseksi. Niinistö aikoo keskustella aiheesta tapaamisessaan Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa myöhemmin syksyllä. Asiasta kertoi Sydän-Hämeen Lehti.
Kotimaa24
uutisoi tapauksesta joulukuussa 2018 ja haastatteli tuolloin Pälkäneen kirkkoherraa Jari Kemppaista. Seurakunta ilmaisi halunsa ottaa omalta alueeltansa viedyt vainajat takaisin ja järjestää hautajaiset vainajien muistoa kunnioittavalla tavalla.
– Mielihyvin me otamme pääkallot vastaan, tarvittaessa käymme vaikka hakemassa ne. Ovathan ne pälkäneläiset aikanaan haudattu tänne, eikä heidän luitaan ole annettu tutkimustarkoituksiin. Täällä järjestämme rukoushetken ja kätkemme luut maahan, Kemppainen sanoi Kotimaa24:n haastattelussa.
Kuva: Olli Seppälä. Pälkäneen uusi kirkko on C. L. Engeliin suunnittelema ja se valmistui 1839, jonka jälkeen vanha kirkko jäi autioksi. Myös toiminta vanhalla hautausmaalla hiljeni.
Lue myös:
Pälkäneeltä vietiin Ruotsiin rotuopin tutkimiseksi pääkalloja – ne halutaan takaisin
Karoliininen instituutti käsittelee ruotsinsuomalaisten vetoomuksen pääkallojen palauttamisesta
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä