Hengen uudistus kirkossamme -yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Panu Pitkänen, 45, on raja-aitoja karttava hengellinen sekatyömies, kuuden lapsen isä ja nykyisin evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Välillä hän kuului parikymmentä vuotta Vapaakirkkoon. Hengen uudistuksen toiminnanjohtajana Pitkänen aloitti viime joulukuussa.
Pitkänen koki kutsun luterilaiseksi papiksi jo nuorena, mutta elämä kuljetti hänet kuitenkin teologian opiskelijaksi Englantiin ja vapaakirkolliseksi. Englannista hän päätyi perheineen kansainvälisiin tehtäviin.
Pitkästen perhe teki 12 vuotta lähetystyötä Keski-Aasiassa, aavikkoisessa ja muslimienemmistöisessä Uzbekistanissa sekä entisen Neuvostoliiton köyhimmässä osassa Tadžikistanissa. Suomessa heidän lähettäjänään toimi Patmos lähetyssäätiö.
– Kun sain lopulta opinnot myös Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla valmiiksi ja minut vihittiin tänä keväänä luterilaisen kirkon papiksi, koin että ympyrä sulkeutui. En pidä 20 vuoden lenkkiä vapaakirkossa mitenkään harhapolkuna, mutta näin on hyvä nyt, Pitkänen sanoo.
Muslimikulttuurissa korostuivat vieraanvaraisuus ja vanhempien kunnioitus
Lähetystyö opetti Panu Pitkäselle luottamusta Jumalaan ja hänen uskollisuuteensa ja huolenpitoonsa. Vieraan kulttuurin ja haastavien olosuhteiden keskellä ihmisen pienuus ja Jumalan suuruus korostuivat.
Ekumeenisessa työyhteydessä erilaisista taustoista ja kirkkokunnista tulevien kristittyjen ja heidän spiritualiteettinsa arvostus kasvoi.
Elämä muslimiyhteisön keskellä avarsi myös ymmärrystä erilaisista kulttuureista.
– Muslimikulttuuri muistutti asioista, jotka ovat meiltä Suomessa toisinaan kateissa. Näitä ovat esimerkiksi vanhempien sukupolvien kunnioitus, vieraanvaraisuus ja yhteisöllisyys.
Pitkäset elivät muslimiyhteisön keskellä niin ihmisten arjessa kuin juhlassakin. Erityisen vahvasti mieleen luonnollisesti jäivät prosessit, joissa muslimitaustaiset ystävät löysivät Jeesuksen Pelastajakseen.
– Toisaalta opin arvostamaan myös asioita, jotka ovat Suomessa hyvin ja joita saatetaan pitää meillä itsestäänselvyyksinä, kuten yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta ja tasavertaisuutta.
”Armolahjat eivät ole eliittijoukon etuoikeus”
Hengen uudistus kirkossamme on jalat maassa -karismaattisuuden puolestapuhuja luterilaisten keskuudessa. Panu Pitkäselle on tärkeää, että armolahjat eivät ole vain jonkun korkeammalla hengellisellä tasolla olevan eliittijoukon etuoikeus.
– Armolahjat ovat moninaisia ja ne kuuluvat kaikille kristityille. Pyhä Henki tekee uskon eläväksi arjessa ja ilman sitä kristinusko on vain joukko oppilauselmia. Pyhä Henki asuu jokaisessa kristityssä, ja voimme kuulla monin käytännöllisinkin tavoin Jumalan kuiskauksia.
– Haluan rakentaa siltoja enkä juuttua opillisiin väittelyihin.
Pitkästä kiehtoo karismaattisuudessa jännite, jossa toisaalta annetaan mahdollisuus Jumalalle toimia kaikin tavoin, myös yliluonnollisesti, mutta jossa toisaalta varotaan katteettomia lupauksia ja ymmärretään, että ihminen ei voi koskaan manipuloida Jumalaa.
– Pidän sanaparista luonnollisesti yliluonnollinen. Joskus Jumala toki vaikuttaa myös rajusti yliluonnollisin tavoin. Mutta kuten eräs anglikaanipappi minulle kerran hyvin sanoi, Pyhä Henki ja maalaisjärki ovat hyviä ystäviä.
Pitkäselle on tärkeää heittäytyä rohkeasti Jumalan varaan ja luottaa häneen. Tapahtukoon sinun tahtosi on hänelle rukouksista rohkein, ja se voi viedä joskus myös vaikeisiin paikkoihin.
Toisaalta Pitkänen painottaa ihmisen oikeutta ja velvollisuutta käyttää luomislahjana saatua järkeä.
– Sellainen seurakuntakulttuuri, joka ajaa ihmiset hengelliseen uupumukseen, ei ole Jumalan mielen mukaista. Keneltäkään ei saa vaatia enempää kuin oman talenttinsa verran. Johtajia tarvitaan, mutta he eivät voi marssia kenenkään yli tai sanella asioita ylhäältä päin, Pitkänen pohtii.
”Maltilliselle karismaattisuudelle on tilausta”
Pitkäsen mukaan monilla kristityillä on kaipaus kokea Jumalan kosketusta. Voimakkaat tunnekokemukset eivät ole vieraita luterilaisuudessakaan. Erityisesti niitä on esiintynyt herätysten aikaan.
Karismaattisuudessa on tapahtunut ylilyöntejä, jotka ovat joutuneet median hampaisiin.
– Välillä varmasti syystäkin. Valitettavaa kuitenkin on, jos koko karismaattisuus pannaan roskakoriin näiden ylilyöntien vuoksi.
Maltilliselle karismaattisuudelle on Pitkäsen mukaan selvästi tilausta Suomessa.
– Esimerkiksi esirukouspalvelu messujen yhteydessä tai messujen jälkeen on monille tärkeä asia. Näen sen myönteisenä kehityksenä kirkossamme.
”Kirkko ei saa olla virkakirkko eikä tosiuskovaisten vastuuyhteisö”
Yhteisöllisyys on nousussa. Kirkolliskokouksen ja piispojen mietinnöissä saakka on herätty etsimään uusia uomia. Tämä ilahduttaa Panu Pitkästä. Hänen mukaansa usko ei ole yksityisasia, vaan sitä eletään todeksi yhteydessä Jumalaan ja toisiin ihmisiin.
Hengen uudistus ei perusta omia yhteisöjä, vaan kätilöi yhteisöjen syntyä paikallisseurakunnissa. Spirit-verkostossa on mukana jo noin 50 seurakuntaa virittelemässä seurakuntaa rikastuttavia yhteisöjä Hengen uudistuksen tuella.
– Meillä on kokemusta, mutta ei ainoaa oikeaa tapaa messuyhteisöjen luomiseen. Lähdemme paikallisista tarpeista ja etenemme seurakuntien ehdoilla.
Syksyllä Hengen uudistus aloittaa Tampereen ja Turun hiippakunnissa yhteisövalmennuksen pilottiprojektin, johon tulee mukaan viisi seurakuntaa kummastakin.
– Kristus-ruumiissa on tehtävä jokaiselle. Uutta voi syntyä, jos kysymme seurakuntalaisilta, miten he haluavat palvella, mitä Jumala on antanut heidän sydämelleen. Kirkko ei saa olla virkakirkko eikä tosiuskovaisten vastuuyhteisö, vaan sen pitää kutsua kaikki jäsenet palvelemaan, Pitkänen sanoo.
”Kaikki suuri on ollut joskus pientä”
Yhteisöjen rakentaminen ei kuitenkaan ole helppoa. Se on pitkäjänteistä, hidasta työtä.
Panu Pitkänen haluaa rohkaista ihmisiä luottamaan pieniin alkuihin.
– Kaikki, mikä on nyt suurta, on ollut joskus pientä.
Hengen uudistus kirkossamme kantaa yhdessä Kansan Raamattuseuran kanssa päävastuun joulukuun alussa yhdestä suurtapahtumasta: Turussa järjestettävästä Kristus-päivästä.
– Suomen täyttäessä sata vuotta kutsumme kristittyjä kaikista Suomen kunnista yli tunnustuskuntarajojen rukoilemaan maamme puolesta Turkuhalliin.
Mukaan on jo nyt lupautunut edustajia lähes kaikista herätysliikkeistä ja kirkkokunnista.
– Keskitymme siihen, mikä meitä yhdistää, eli Kristukseen pelastajana, sovittajana ja kansakunnan toivona.
”Oli koskettavaa nähdä ihmisten innostus”
Viime viikonloppuna vietettiin Hengen uudistuksen kesäjuhlia Ikaalisissa teemalla rohkea rukous ja rohkea elämä. Ikaalisten seurakunnan suuri panos juhlien järjestämisessä ilahdutti Panu Pitkästä.
– Juhlat menivät oikein hienosti! Oli koskettavaa nähdä ihmisten innostus ja jano löytää uusia ja yhteisöllisiä tapoja elää seurakuntaelämää. Jukka ja Tove Leppilammen konsertti oli upea hengellinen ja musiikillinen elämys, Pitkänen kertoo.
Kuva: Jani Laukkanen
Lue myös:
Uusi Verso -yhteisön pastori: Näin syntyy kasvava seurakunta
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.