Eri puolilla maata on vietetty ja vietetään maaliskuussa naisten papiksi vihkimisen 30-vuotisjuhlia. Kuudessa hiippakunnassa vihittiin 6.3.1988 kaikkiaan 94 naista. Yksi heistä oli Vaasan suomalaisen seurakunnan kappalainen Outi Klapuri.
Opiskelit vuosina 1976–1984. Halusitko papiksi jo silloin?
– Kun opiskelin, naispappeuden hyväksymisestä ei ollut vielä tietoa. Valmistuttuani tein lehtorin sijaisuuksia pääkaupunkiseudulla. Vuonna 1987 sain Vaasasta papin paikan ja lupauksen vihkimyksestä ensimmäisten naisten joukossa. Kypsyin pappeuteen hitaasti. Nuoruuden perinteinen käsitys virasta muuttui, kun Raamatussa alkoivat painaa kohdat tasapuolisuudesta ja yhteisestä uskosta.
Millaisia muistoja sinulla on pappisvihkimyksestäsi?
– Päivä oli aurinkoinen. Meitä vihittiin Lapuan tuomiokirkossa kymmenen naista ja yksi mies. Tulin Lapualle Vaasasta autolla kahden kollegan kanssa. Jännitti niin, että sen jälkeen on ollut helppo ymmärtää konfirmaatioon valmistautuvia rippikouluryhmiä. Stolan ja kasukan päälle pukeminen sekä siunaaminen olivat vahvoja kokemuksia.
Mikä on ollut sinulle pappina tärkeintä?
– Olen työskennellyt 30 vuotta Vaasassa. Tärkeimpiä tehtäviä ovat olleet kirkolliset toimitukset. Haluan yhä kehittyä kuuntelijana hetkissä, joissa perheessä ja suvussa on tapahtunut jotain suurta.
Miten suhtautuminen naisten pappeuteen on muuttunut 30 vuodessa?
– Naisten pappeudesta on tullut uusi normaali. Vuonna 1988 lähdettiin nollasta, nyt 48 prosenttia papeista on naisia. Toivon, että 30 vuoden päästä osuus on sama piispakunnassa. Minulla ei olisi rohkeus riittänyt pyrkiä isompiin tehtäviin, mutta toivon, että nuoret naiset hakevat johtajan paikkoja.
Miten vietät vihkimyksen merkkipäivää?
– Lapualla järjestetään 6.3. juhlamessu, ja lisäksi kokoonnumme vihittyjen kesken. Ajelemme eläkkeellä olevan kollegan kanssa Lapualle aivan niin kuin 30 vuotta sitten.
Kuva: Johannes Tervo. Outi Klapurin mielestä naispappeuden vastustajat haluavat temmata itselleen oikean raamatullisuuden. – He tarvitsisivat nöyryyttä.
Lue myös:
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä