Eija Nivala on ensimmäinen nainen ammattiliittonsa johdossa. – En haluaisi kuitenkaan naiseutta ensimmäisenä otsikoihin, hän sanoo ja haluaa korostaa yhteyden rakentamista kirkossa.
Nyt Alavieskan kirkkoherrana työskentelevä Eija Nivala on tehnyt pappisuransa Oulun hiippakunnassa. John Vikström vihki Nivalan papiksi Turussa 1992, ja seuraavana päivän hän siirtyi Oulun hiippakuntaa, jonka silloinen piispa Olavi Rimpiläinen ei suostunut vihkimään naisia papeiksi.
– Naispappien saama asiatonta palautetta olen saanut omiksi tarpeiksi, mutta en ole ottanut sitä henkilökohtaisuutena, vaikka on se satuttanutkin.
Nivalan mielestä naisen työskentely pappina on käytännössä ja arjessa luontevaa, mutta samaan aikaan naispappeuteen kielteisesti suhtautuva oppositio on tullut äänekkäämmäksi ja jyrkemmäksi.
– Pakko myöntää, että keskustelu ilmapiiri on nyt kovempi kuin vuosiin. Siitä huolimatta uskon ykseyteen.
Pappisliiton puheenjohtajan Nivala haluaa olla tekemässä pappeja entistä näkyvämmiksi yhteiskunnassa ja rohkaista heitä osallistumaan julkisuudessa käytävään arvokeskusteluun.
Nivala muistuttaa, että ympäristö missä papit työtään tekevät muuttuu jatkuvasti. Jo nyt papin työ ja asema Alavieskassa ja pääkaupunkiseudulla on kovin erilainen.
– Tärkeää liiton puheenjohtajalle on perinteisen edunvalvonnan lisäksi kollegiaalisuuden vaaliminen, tuen antaminen sekä papiston ja samalla kirkon profiilin nostaminen. Ammattiliitolla on myös kirkonrakentajan tehtävä, Eija Nivala sanoo.
Yli 90 prosenttia luterilaisen kirkon papeista kuuluu Pappisliittoon.
Eija Nivala on vihitty papiksi vuonna 1992. Hänet valittiin Alavieskan kirkkoherraksi vuonna 2010. Sitä ennen hän työskenteli seurakuntapastorina ja kappalaisena Sievissä, Alavieskassa ja Kalajoella vuosina 1992–2010 lukuun ottamatta neljän vuoden työrupeamaa Suomen Lähetysseuran palveluksessa. Vuosina 1998–2003 hän toimi Angolassa teologisten aineitten opettajana. Nivala asuu Kalajoella ja hänen perheeseen kuuluu puoliso ja neljä lasta.
(Kuva: Merja Laaksamo)
Ilmoita asiavirheestä