Kirkossa vuosi sitten laadittua vapaamuotoista ohjetta parisuhteen rekisteröineiden puolesta ja kanssa pidetään tukena ja rohkaisuna parisuhteen rekisteröineille. Nyt ilmassa on kuitenkin merkkejä siitä, että päätöksen vaikutus on saattanut olla päinvastainenkin. Rukousta on pyydetty hyvin vähän ainakin niiltä papeilta, joille sateenkaaripiirit ovat tuttuja. Sen käyttö on ilmeisesti jäänyt ylipäänsä melko vähäiseksi. Asian kertovat kirkon tilastot tosin ovat valmiit vasta kuukauden päästä, eikä niistä ole tarjolla ennakkotietoa.
Toisaalta on myös ajatuksia, että rukouksen käyttö on vasta käynnistymässä alun tuumaustauon jälkeen. Rukouksen lopullinen vastaanotto selvinneekin kunnolla vasta muutaman vuoden jälkeen.
Rovasti Liisa Tuovinen arvioi, että rukouspäätöstä tehtäessä käyty keskustelu siitä, mitä rukouksessa saa olla ja mitä ei, on voinut karkottaa parisuhteen rekisteröineitä.
– Ei oikein kukaan saa selvää, mitä saa tehdä ja mitä ei ja millä perusteella, Tuovinen kärjistää.
Myös helsinkiläinen pappi Leena Huovinen pohtii, että vaikea keskustelu on voinut olla vierottava tekijä. Toisaalta kaksi kertaa rukoustilanteen piispainkokouksen ohjeistuksen mukaan järjestänyt Huovinen tietää, että tilanne voi muodostua ihmisille hyvin tärkeäksi.
– Ne olivat hienoja tilanteita. Myös lähiomaisille on ollut merkittävä asia, että asiat sanotaan ääneen ja tuodaan Jumalan eteen.
Tampereen hiippakunnan hiippakuntadekaani Ari Hukari uskoo, että homoseksuaalit näkevät rukouksen kädenojennuksena, vaikkakin aika lyhyenä. Rukouksen reunaehtojen vuoksi saatetaan kokea, ettei se anna tarpeeksi. Hukari uskoo kuitenkin, että rukous on otettu ennemminkin kirkon myönteisenä viestinä – näin myös ”perinteisen kirkkokansan mielessä”.
Helsingin piispan teologinen erityisavustaja Päivi Linnoinen ei katso, että rukousta olisi tulkittu negatiivisesti. Hän huomauttaa, että kirkollisten vihkimystenkin määrä on laskussa. Helsingin hiippakunnassa onkin kyselty, miten parisuhderukouksen mahdollisuutta voisi pitää enemmän esillä.
– Nyt tarvittaisiin oikeasti piispojen aktiivisuutta, että rukousta markkinoitaisiin ja pareja konkreettisesti kutsuttaisiin käyttämään mahdollisuutta, Tulkaa kaikki -liikkeen koordinaattori Vesa Hirvonen sanoo.
Parisuhderukouksesta kollegoidensa kanssa hahmotelmia laatinut vantaalainen pappi Heikki Leppä katsoo, että ensipettymyksen jälkeen rukouksen käyttö on osoittamassa elpymisen merkkejä. Hänen näkökulmastaan rukous oli siirtyminen takaisin ”pisteeseen nolla”. Sateenkaaripiireissä oli nimittäin jo aiemmin siunattu rekisteröityjä parisuhteita. Leppä kuitenkin muistuttaa, että rukouksella on nyt kirkon mandaatti. Hän uskookin, että rukouksiin osallistuvat saattavat huomata, että tilanteet ovat hyviä ja lämpimiä. Tätä kautta rukouksen käyttö voi laajentua.
Kirkossa suoritetaan yhä myös vastoin piispainkokouksen ohjetta parisuhteen siunaamisia. Kotimaa24 tavoitti ainakin yhden nimettömänä pysyttelevän papin, joka on käyttänyt tähän tarkoitukseen kolme kertaa avioliiton siunaamisen kaavaa – piispainkokouksen rukousohjeen julkaisemisen jälkeen. Kaksi Kotimaa24:n tavoittamaa pappia kertoi suorittavansa parisuhteen siunaamisen, mikäli heiltä tätä pyydettäisiin.
Lue myös: Parisuhderukouksen käyttö jäänyt kirkossa vähälle
Ilmoita asiavirheestä