Partioliike tukee nuorten maailmankatsomuksen rakentumista. Tänään päättyvä Roihu 2016 -leiri kokosi Hämeenlinnan Evolle 17 000 partiolaista, jotka ovat partiolupauksessa luvanneet parhaansa mukaan rakastaa Jumalaansa, omaa maatansa ja maailmaa.
Kirkon työntekijät olivat mukana tuomassa partioliikettä Suomeen yli 100 vuotta sitten. Seurakunnissa partiomenetelmä on otettu osaksi nuorisotyötä. Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys, ikäkausille sopiva tekeminen ja toiminta ovat istuneet hyvin kirkon toimintaan.
Lisäksi partion arvomaailma on sopusoinnussa evankelis-luterilaisen kirkon kasvatustyön kanssa. Partiolupaus kuuluu: ”Lupaan parhaani mukaan rakastaa Jumalaani, omaa maatani ja maailmaa, toteuttaa ’ikäkauden’ ihanteita ja olla avuksi toisille”.
Yhteiskunnan muutos ja moniarvoistuminen haastaa myös partioliikkeen. Kun uskonnottomuus alkaa olla uusi normi, Jumalasta puhuminen ei ole enää itsestään selvää.
Tavoitteena katsomusten rinnakkaiselo
Partiotyön asiantuntija Katri Vappula Kirkkohallituksesta toteaa, että partioliikkeen leviäminen maailmanlaajuiseksi liikkeeksi on tuonut mukaan nuoria kaikista uskontokunnista.
– Partioliike itse määrittelee, ettei se ole mihinkään uskontoon sitoutunut, mutta tukee hengellisyyden ja oman maailmankatsomuksen etsintää, suurleiri Roihu 2016:lta tavoitettu Katri Vappula sanoo.
Vappula ei ole havainnut ristiriitoja siinä, että mukana on kristittyjä eri kirkkokunnista, sekä muiden uskontojen ja uskonnottomuuden edustajia.
– Tavoitteena on, että erilaiset katsomukset voisivat olla rinnakkain läsnä, ja että tuettaisiin jokaisen omaa vakaumusta positiivisessa uskonnonvapauden hengessä, hän toteaa.
Partiolupaus on sama kaikkialla maailmassa, mutta paineet lisääntyvät sen muuttamiseksi. Maailmanjärjestössä aiheesta keskustellaan. Iso-Britanniassa on tehty aloite, jossa ehdotetaan, että maininta ”rakastaa Jumalaani” jätettäisiin lupauksesta pois. Tämä muotoilu olisi Vappulan mukaan vaihtoehtoinen niille partiolaisille, joiden maailmankatsomukseen ei kuulu jumalausko. Joissakin maissa se on jo käytössä.
– Suomessa odottelemme, millainen kannanotto maailmanjärjestöstä tulee. Siinä mielessä asia on pohdinnassa, Vappula sanoo.
Hän huomauttaa, että partioideologiaan kuuluu tahto rauhanomaisesti etsiä tapoja, joilla kaikki erilaiset ihmiset voivat sovussa elää rinnatusten ja toteuttaa partioliikkeen ihanteita.
Leirihartauteen osallistui 14 000 nuorta
Kirkko on tukena joka kuudes vuosi pidettävällä suurleirillä Evolla. Roihu 2016 Finnjamboree nähdään suurena seurakuntana, jossa henkisyys ja hengellisyys on mukana.
Yli 60 seurakunnan partiotyöntekijää osallistuu leirille, ja noin 40 toimii kyläseppoina. Nämä tukevat leiriläisten ja vapaaehtoisten jaksamista. Sepot auttavat leiriläisiä hartauksien järjestämisessä ja lähes joka ilta jossain päin suurleiriä on jaettu ehtoollista sitä haluaville.
Sepot olivat myös sielunhoitovalmiudessa, kun myöhään sunnuntai-iltana leirillä nuori Britannian kansalainen menehtyi sairauskohtaukseen. Maanantaina järjestettiin kolme muistohartautta, ja leirilippukuntia ohjeistettiin käymään tapahtunutta läpi.
Hengellisten kesäjuhlien kävijämäärissä kilpaili lauantain ekumeeninen iltahartaus, johon osallistui noin 14 000 partiolaista. Hartauden suunnittelusta vastasi suurleirin henkiohjelmamestari Salla Korteniemi, pitkän linjan partiolainen itsekin.
– Tänä vuonna kokeiltiin toisenlaista ohjelmaa. Se ei noudattanut liturgiaa, vaan oli vapaamuotoisempi kolmen juontajan ohjaama tarinallinen kokonaisuus. Lavalla oli kuoro, bändi ja tanssijoita, Salla Korteniemi kertoo.
Samaan aikaan vaihtoehtona oli osallistua tunnustuksettomaan iltaan, jonka valitsivat uskonnottomat ja muihin uskontoihin kuuluvat. Tilaisuudet, joissa käytiin läpi partioliikkeen kasvatustavoitteita, olivat Korteniemen mukaan tunnelmallisia, toiminnallisia ja aktivoivia.
– Molemmissa tilaisuuksissa osanottajille jaettiin neljä rukoushelmeä ja hakaneula, jotka auttavat keskittymään. Helmet edustavat partion kasvatustavoitteita, ja hakaneula, joka menee helmien läpi, edustaa partiolaisen suhdetta jumalaansa. Nämä kaksi viimeistä kirjainta ovat tärkeitä, hän huomauttaa.
Salla Korteniemi tietää, että jotkut harmittelevat perinteisen partiomessun poissaoloa, koska se on monille rakas. Suunnitteluryhmä on tästä tietoinen, mutta nyt kokeiltiin rohkeasti uutta, ja tehtiin se ekumeenisessa hengessä.
– Roihu 2016:a määrittelee se, että kokeillaan uusia asioita, Korteniemi sanoo.
Iltahartaus televisioitiin ja lähetetään syyskuun 25. päivä TV 1:ssä.
Hengellisyyden moninaisuutta ei koeta ongelmaksi
Suurleirillä ei opita ainoastaan erätaitoja ja solmuntekoa. Some on tätä päivää, ja Roihulla on oma älypuhelimessa toimiva sovellus. Siinä on muun muassa hartausvinkkejä, joilla kannustettiin leiriläisiä muistamaan hengellisyys leirillä.
– Pyrimme kannustamaan sellaista tapaa, jolla leiriläisten on luontevaa toteuttaa omaa hengellisyyttään. Partiossa kasvetaan tuntemaan oma identiteetti, mutta samalla kuuntelemaan ennakkoluulottomasti ympärillä olevia mahdollisuuksia, Salla Korteniemi linjaa.
Korteniemen mukaan leiritoimikunnassa on keskusteltu hengellisistä tarpeista. Tällä suurleirillä monenlaisen hengellisyyden mukana olo ei ole ollut ongelma.
– Ehkä enemmän palvellaan aitoa tarvetta sen sijaan että pohdittaisiin, mikä ei satuttaisi ketään. Jos ihmiset kaipaavat messuja, niin sitten järjestetään messuja, Salla Korteniemi sanoo.
Ensi kertaa partioleirin ohjelmassa olivat virvatulet eli hiljaisuuden retriitit. Virvatulilla pääsi vuorokaudeksi rauhoittumaan leirihulinasta.
– Jännitimme, lähteekö kukaan mukaan hiljaisuuteen heti leirin alkuun torstaina. Kaikki kolme 20 hengen retriittiä, jotka olivat tarjolla, tulivat täyteen nopeasti, Katri Vappula kertoo.
Retriitit oli tarkoitettu 15–17-vuotiaille samoajille. Samoajien ohjelmassa oli myös Maailman kylä, jossa eri katsomuksia oli esillä rinnatusten.
Partion suosio Suomessa on kasvussa. Varsinkin pääkaupunkiseudulla partiolaisten määrä on kasvanut jopa 15 prosentilla. Salla Korteniemi kertoo suurleirillä ihastelleensa partiolaisten ystävällisyyttä, avuliaisuutta ja kohteliaisuutta.
– Olen ollut 10 vuotta partiossa pääkaupunkiseudulla ja asun nykyään Rovaniemellä. On aivan ihanaa nukkua samoissa teltoissa partiotuttujen kanssa ja tekemisen lomassa vaihtaa kuulumisia. Tämä on ystävyyteen ja yhteiseen tekemiseen kasvamista, hän hehkuttaa.
Tarvittaisiinko tällaista henkeä enemmän kielteisten poliittisten uutisten ja terroriuhan keskelle?
– Ihan ehdottomasti. Yhteys, yhdessä tekeminen, toisen arvostaminen on sellaista, jota toivottavasti leviää jokaisen arkeen.
Kuva: Anna Enbuske. Leiriläisille jaetut neljä helmeä symboloivat partion kasvatustavoitteita ja hakaneula partiolaisen suhdetta jumalaansa.
Ilmoita asiavirheestä