Kun Johan Sebastian Bachin
Matteus-passion upea alkukuoro kajahtaa ilmoille kirkossa, meinaa henki salpautua niin kuulijalta kuin kuorolaiseltakin. Kotimaan haastattelemien kuorolaisten mukaan passion esittäminen on puhdistava ja uudistava, toistuvasti ravisteleva kokemus, josta saa joka vuosi irti jotakin uutta.
Passio on sävellys, joka kuvaa Jeesuksen kärsimyshistorian jonkin evankelistan mukaan. Teos etenee kuoron ja solistien vuoropuheluna.
Kotkan Kantaattikuoron sopraano ja suurperheen äiti Marjo Viherlaakso-Miinalainen kokee, että Bachin passiot ovat antaneet hänelle huiman määrän henkistä ja hengellistä pääomaa sekä lisänneet jopa hänen fyysistä hyvinvointiaan.
– Pääsiäisen kertomukset ovat toki vahvoja ja vaikuttavia silloinkin, kun niitä lukee Raamatusta tai niistä kuulee saarnoja. Yhdistyneenä Bachin musiikkiin pääsiäisen hengellinen sanoma kuitenkin välittyy minulle kaikkein puhtaimmin.
– Passio lohduttaa aina. Koen, että siinä on kaikki, mitä ihminen hengellisesti tarvitsee: viesti Jeesuksen sovitustyöstä. Passiomusiikin äärellä minulle tulee vahva tunne, että tämän lähemmäs Jumalaa ei voi päästä. Erityisen lohdullinen on Johannes-passion duurissa kulkeva loppukoraali. Siinä kaikki jännitteet purkautuvat ja jäljelle jää vain toivo, Viherlaakso-Miinalainen summaa.
Myös solisti saa kokea vapahduksen
Oopperalaulaja Juha Kotilainen on laulanut viimeisten 30 vuoden aikana lukemattomat kerrat Jeesuksen roolin Matteus– ja Johannes-passiossa.
Toisinaan ajankohtaiset maailman tapahtumat kuten sodat, luonnonkatastrofit ja rikokset ihmisyyttä vastaan nousevat esiintyessä voimakkaasti Kotilaisen mieleen ja saattavat tuntua hänen tulkinnassaan.
– Myös oman elämäni koettelemukset heijastuvat joskus tahattomastikin esityksiin tekstin erityispainotuksina, äärimmäisinä sävyinä tai yllättävinä tempon vaihteluina, jopa aggressioina.
– Kun tarinaan yhdistyy musiikki, se vaikuttaa vahvemmin. On lohdullista tuntea passion päätteeksi, että Kristuksen kärsimys merkitsee vapahdusta myös minulle, Kotilainen sanoo.
Kotilainen on varma, että monille kuorolaisille passiokokemukset ovat elinikäinen voimanlähde. Niiden pariin palataan aina.
Kuoron kaksijakoinen rooli kiehtoo
Tänä keväänä ylioppilaaksi kirjoittava Hiski Wallenius on laulanut poikakuoro Cantores Minoreksessa reilut kahdeksan vuotta. J.S.Bachin passiota hän on esittämässä tänä pääsiäisenä yhdeksättä kertaa.
Walleniusta kiehtoo passioissa kuoron kaksijakoinen rooli. Toisaalta kuorolaiset ovat kansaa, joka on mukana Jeesuksen kärsimystien tapahtumissa ja kommentoi niitä. Toisaalta taas koraaleissa tapahtumia pohdiskellaan ja analysoidaan etäämmältä.
– Kuorolaulu on lähentänyt suhdettani kristinuskoon. Erityisesti Bachin musiikki on niin hienoa, että sitä kuunnellessa ei oikein voi olla uskomatta Jumalaan.
Passioiden suureksi henkiseksi anniksi Hiski Wallenius nimeää sen, että ne välittävät vuodesta toiseen viestin: jonkun loppu on aina uuden alku.
– Surullisesta asiasta seuraa aina jotakin hyvää.
Ikuisten teemojen äärellä
Passiot kuuluvat olennaisesti protestanttisten poikakuorojen esiintymisiin joka vuosi. Cantores Minores -kuoron nykyinen johtaja Hannu Norjanen sai olla sopraanona mukana silloin, kun kuoro esitti ensimmäisen kerran Johannes-passion kokonaan Helsingin tuomiokirkossa pitkäperjantaina vuonna 1975. Esityksen johti Heinz Hofmann.
– Se oli todella voimakas kokemus itselleni ja varmasti muillekin mukana olleille. Tästä alkoi kuoromme säännöllinen vuosittainen passioperinne. Emme olleet koskaan aikaisemmin laulaneet noin pitkää teosta. Seisoimme koko esityksen ajan, yli kaksi tuntia. Nykyisin pojat saavat välillä istua aarioiden aikana.
– Silloiset mustat esiintymisasut olivat kuumempia kuin nykyään, koska ne olivat villakangasta. Nykyisin valkoinen kaulus on kankainen, mutta silloin se oli muovia ja hiersi kaulaa hien valuessa, Norjanen muistelee.
Kuitenkin Norjaselle jäi kokemuksesta päällimmäiseksi mieleen se, miten musiikillinen draama imaisi mukaansa niin kaikki esiintyjät kuin kuulijatkin.
– Mielestäni Bachin passiot kuuluvat suurimpiin ja merkittävimpiin teoksiin, mitä ylipäätään on. Ne hiljentävät mielen ja saavat pohtimaan elämän suuria kysymyksiä. Passiomusiikki kertoo kärsimyksestä, epäoikeudenmukaisuudesta ja uhrautumisesta toisten puolesta. Nämä ovat yhä tänäänkin ajankohtaisia aiheita.
Kuva: Johannes Wiehn. Passiot lohduttavat Kotkan Kantaattikuorossa laulavaa Marjo Viherlaakso-Miinalaista.
Lue lisää aiheesta 2.4. ilmestyneestä pääsiäisen Kotimaa-lehdestä.
Ilmoita asiavirheestä