Moskovan patriarkaatin ja Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin diplomaattisella välirikolla saattaa olla vaikutuksia myös Suomen ortodoksiseen kirkkoon, arvioi Suomen ortodoksisen kirkon venäjänkielinen tiedottaja, diakoni Vladimir Sokratilin. Suomen ortodoksinen kirkko on autonominen Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin alaisuudessa.
Kiista patriarkaattien välillä liittyy siihen, että Konstantinopolin patriarkka Bartolomeus päätti tunnustaa Ukrainan ortodokseille autokefaalisen eli hallinnollisesti riippumattoman, täysin itsenäisen aseman. Ukrainassa Kiovan patriarkaatti on jo julistautunut autokefaaliseksi 1990-luvun alussa, mutta sen kansainvälistä uskottavuutta on aiemmin syönyt yleisortodoksisen hyväksymisen puuttuminen. Maassa on myös Moskovan patriarkaatin alaisuudessa oleva Ukrainan ortodoksinen kirkko sekä Ukrainan autokefalinen ortodoksinen kirkko.
Ongelma on yritetty ratkaista vetoamalla Konstantinopolin patriarkaattiin, jolla ortodoksisen tulkinnan mukaan on poikkeustapauksissa oikeus tehdä paikalliskirkkojen aseman muutoksia koskevia päätöksiä.
– Globaalissa maailmassa kaikki vaikuttaa kaikkeen, mutta ongelma on se, osataanko vaikutuksia ennustaa. Vaikutuksia tulee olemaan huomioiden se, että Suomessa on venäläinen ja ukrainalainen diaspora. Kyllä tämä kuumentaa suhteita puolin ja toisin, mutta aika näyttää, mitä se konkreettisesti tarkoittaa, Sokratilin kertoo.
”Missään virallisessa dokumentissa ei sanota, että kyseessä olisi Kiovan patriarkaatti, jolle autokefalia myönnetään”
Konstantinopolin patriarkaatti piti aiemmin vain Ukrainan ortodoksista, Moskovan patriarkaatin alaista, autonomista kirkkoa kirkko-oikeudellisesti laillisena toimijana. Tämän vuoksi Kiovan patriarkaatti on viime vuosina esittänyt toiveen yhdistymisestä Ukrainan autonomisen ortodoksisen kirkon kanssa. Autonominen kirkko tai käytännössä Moskovan patriarkaatti ei kuitenkaan ole halunnut neuvotella asiasta tai ylipäätään toimia yhteistyössä Kiovan patriarkaatin kanssa.
– Konstantinopoli puhuu autokefalian myöntämisestä ortodoksiselle kirkolle Ukrainassa. Missään virallisessa dokumentissa ei sanota, että kyseessä olisi Kiovan patriarkaatti, jolle autokefalia myönnetään tai Moskovan patriarkaatin alainen Ukrainan ortodoksinen kirkko, koska he eivät ole anoneetkaan autokefaliaa. Intrigi on se pohja, jolle ortodoksinen kirkko Ukrainassa muodostetaan, Sokratilin sanoo.
Kahden Ukrainassa toimivan kirkon yhdistymisestä syntyvä laillinen ja käytännössä täysin itsenäinen Ukrainan ortodoksinen kirkko olisi Moskovan patriarkaatille ennen kaikkea valtava imagotappio. Moskovan patriarkaatti pelkää sitä, että Ukrainan ortodoksinen kirkko irtaantuisi kirkollisesti Moskovan patriarkaatista täysin. Lisäksi Ukrainan ortodoksisten kirkkojen kentässä on vielä kolmas toimija, joka on Ukrainan autokefaalinen ortodoksinen kirkko. Ukrainan kriisi on tuonut kaikkia kolmea kirkkoa lähemmäksi toisiaan.
– Kysymys on arvoasemasta, politiikasta ja maineesta. Tähän asti Moskovan patriarkaatti on paikallisten patriarkaattien järjestyksessä viidentenä, mutta käytännössä esiintyy maailman suurimpana, vaikutusvaltaisimpana ja rikkaana patriarkaattina. Moskovan patriarkaattiin kuuluvan Ukrainan ortodoksisen kirkon irtoamisen jälkeen herää kysymys siitä, pitääkö Venäjän kirkko edes muodollisesti viidennen asemansa, sillä tällöin jäsenmäärä ja talous supistuisivat, Sokratilin sanoo.
– Tilanne on kuitenkin maan sisäinen asia, emmekä me Suomen ortodoksisessa kirkossa puutu tähän. Seuraamme tilannetta ja rukoilemme heidän puolestaan. Liike autokefalian puolesta on ollut niin voimakas, että Konstantinopolin patriarkaatti punnittuaan riskit ja mahdollisuudet päätti, että aika on koittanut. Jos yhdistyminen onnistuu, se voi palvella Ukrainan kansakunnan eheytymistä.
Kuva: Olli Seppälä
Lue myös:
Pitkä kiista saattaa päättyä Ukrainan hyväksi – Ukrainan ortodoksinen kirkko saamassa itsenäisyyden
Venäjän ortodoksinen kirkko katkaisee siteet Konstantinopoliin
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.