Perheen­omainen yhteisö vai seura­kunta seura­kunnan sisällä – Joutjärven seura­kunta ei enää anna tiloja Lahden Kohtaamis­paikka-yhteisölle

Lahden seurakuntiin kuuluva Joutjärven seurakunta ei anna enää tiloja Lahdessa toimivan Kohtaamispaikka-yhteisön käyttöön. Seurakuntaneuvosto päätti kokouksessaan 16.11., että sopimus tilojen käytöstä päättyy yhteisöstä vastaavien Kohtaamispaikka ry:n ja Päijät-Hämeen Kansanlähetys ry:n kanssa 1.9.2022. Päätös tehtiin kirkkoherran esityksestä äänin 8–5.

Kohtaamispaikka-yhteisö on pitänyt tilaisuuksia Joutjärven kirkossa joka toinen sunnuntai.

Seurakuntaneuvosto perusteli päätöstä sillä, että seurakunta tarvitsee kirkon tilat oman seurakunnan toiminnan kehittämiseen.

Kirkkoherra Hannes Wallin sanoo, että seurakunnassa on tänä vuonna 270 rippikoululaista ja kirkkoon halutaan kutsua muun muassa heidän vanhempiaan.

– Järkevä aika siihen olisi sunnuntai-iltapäivä. Yritämme järjestää monenlaisia messuja ja toimintaa, joihin kutsutaan heitä ja laajasti seurakuntalaisia mukaan, Wallin kertoo.

Kirkkoherran mukaan seurakunnan työntekijät ovat motivoituneita suunnittelemaan sunnuntai-iltojen toteuttamista. Kohtaamispaikka-tilaisuuksien osalta Wallinin mukaan ongelmana on ollut, etteivät työntekijät ole sisällä yhteisön toiminnassa eivätkä näin ollen voi suositella tilaisuuksia seurakuntalaisille.

Toinen seurakuntaneuvoston päätökseen vaikuttanut asia on virkakäsitys. Joutjärven seurakuntaneuvosto eväsi keväällä Kohtaamispaikka-yhteisön 5 000 euron avustuspyynnön, koska ei saanut mielestään yksiselitteistä vastausta kysymykseensä yhteisön kannasta naisten pappeuteen. Päätöksen tueksi kaivattiin suoraa vastausta kysymykseen: saako naispuolinen pappi asettaa ehtoollisen Kohtaamispaikan messussa? Tätä vastausta ei Wallinin mukaan saatu.

Kohtaamispaikan oman sisäisen tiedotteen mukaan seurakuntaneuvostolle annettu vastaus kuului: ”Lahden Kohtaamispaikalla ei ole omaa kirjoitettua teologiaa, vaan yhdymme ilolla siihen teologiaan, joka on lausuttu kirkon kolmessa vanhassa uskontunnustuksessa sekä luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Ehtoollisen voi asettaa Kohtaamispaikassa Suomen ev. lut. kirkon pappi.” Kotimaa on saanut tiedotteen Kohtaamispaikka ry:n hallituksen puheenjohtajalta Ulla Töyrylältä.

Kirkonseutu-lehdessä 15.4.2021 Kohtaamispaikka ry:n toiminnanjohtaja Mika Falk toteaa, että hänen nelisen vuotta kestäneellä kaudellaan nainen ei ole asettanut Kohtaamispaikka-illoissa ehtoollista.

Wallin muistelee, että ennen Falkin kautta naispuolisia pappeja on saattanut olla illoissa mukana. Hän sanoo, että seurakunnassa on paljon väkeä, joille tasa-arvokysymykset ovat tärkeitä.

”Perhe, johon saan kuulua”

Kohtaamispaikka ry:n puolesta tilannetta kommentoi Kotimaalle yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Ulla Töyrylä. Hänen mukaansa yhdistyksessä ollaan seurakuntaneuvoston päätöksestä surullisia ja pettyneitä.

– Samaan aikaan, kun Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käydään keskustelua jumalanpalvelusyhteisöjen tarpeesta ja synnyttämisestä, niin jo vuodesta 1998 alkanut vapaaehtoisten järjestämä yhteisöllinen ja osallistava toiminta tahdotaan ulos seurakunnan tiloista ja seurakunnan toiminnasta.

Töyrylä kertoo olevansa myös henkilökohtaisesti pettynyt seurakuntaneuvoston päätöksen ja siihen, ettei seurakunnan jäsenten vetoomusta yhteisön puolesta tuotu esille ja tietoon.

– Yhteisömme on minulle enemmän kuin paikka, minne mennä, se on perhe, johon saan kuulua.

Töyrylä näkee, että tilanteessa on kyse kirkkoherra Hannes Wallinin pitkän ajan kuluessa ajamasta vaiheittaisesta muutoksesta, jossa Kohtaamispaikka ensin eriytettiin yhdistystoiminnaksi, viime vuonna lopetettiin toiminta-avustus ja ensi vuoden syyskuussa yhteistyö tilojen käytöstä loppuu.

Töyrylän mukaan Kohtaamispaikan toiminnan piirissä on nelisensataa ihmistä, joista neljäsosa on lapsia. Kohtaamispaikka-illoissa kävijöitä on ollut tänä syksynä 150–200. Yhdistyksessä on jäseniä noin 130.

– Yli sata Joutjärven seurakunnan jäsentä, jotka käyvät Kohtaamispaikassa, allekirjoittivat vetoomuksen Kohtaamispaikan jatkamisesta Joutjärven seurakunnassa. Toimintamme kokoaa seurakuntalaisia myös ympäristökunnista, eri taustoista, yli seurakuntarajojen ja eri herätysliikkeistä, Töyrylä sanoo.

Virkakysymykseen Kohtaamispaikalla ei Töyrylän mukaan ole omaa kantaa.

– Kohtaamispaikka on suvaitsevainen jäsentensä ja yhteistyökumppaneidensa erilaisille virkakäsityksille. Toimiessamme yhteistyössä Kansanlähetyksen kanssa kunnioitamme ja toimimme heidän virkanäkemyksensä mukaisesti. Toimiessamme yhteistyössä evankelis-luterilaisen paikallisseurakunnan kanssa kunnioitamme ja toimimme seurakunnan virkanäkemyksen mukaisesti.

Yhteisö käy Töyrylän mukaan parhaillaan neuvotteluja tiloista muiden Lahden evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa.

Seurakunta seurakunnan sisällä

Vuonna 1998 Joutjärven seurakunnassa alkanut Kohtaamispaikka-toiminta tarkoitti alun perin seurakunnan omia perheille suunnattuja iltoja. Niistä se laajeni jumalanpalvelusyhteisöksi, jota tukemaan perustettiin Kohtaamispaikan tuki ry vuonna 2007. Vuonna 2009 Kohtaamispaikalle vahvistettiin oma organisaatiomalli, jossa oli erikseen johtoryhmä ja suunnitteluryhmä. Johtoryhmän muodostivat kolme jäsentä, jotka olivat Joutjärven seurakunnan, Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen ja Kohtaamispaikka ry:n työntekijöitä.

Tullessaan Joutjärven kirkkoherraksi vuonna 2013 Hannes Wallin kertoo kohdanneensa ristiriitaisia odotuksia. Toiset halusivat säilyttää Kohtaamispaikka-toiminnan ennallaan, toiset vaativat Kohtaamispaikka ry:n erityisaseman purkamista pikaisesti. Wallin itse kiinnitti huomiota siihen, miten jumalanpalvelusyhteisö oli kietoutunut seurakunnan hallintoon ja työaloihin. Hänen mukaansa se oli muodostanut seurakunnan seurakunnan sisälle.

Organisaatio purettiin vuonna 2016 Wallinin esityksestä, ja Kohtaamispaikka on jatkanut itsenäisenä yhdistyksenä toimintaa yhteistyössä Päijät-Hämeen Kansanlähetyksen kanssa.

Wallin näkee Kohtaamispaikan toiminnassa herätysliikkeille tyypillisiä tunnusmerkkejä: yhteisöllisyyden korostamista ja voimakasta tukeutumista omiin paimeniin. Hänestä seurakunnan yhteydessä toimivan messuyhteisön on oltava avara. Hänen oma kokemuksensa esimerkiksi Tuomasyhteisön toiminnasta on sellainen.

– Meillä toimii Joutjärven kirkossa myös toinen jumalanpalvelusyhteisö Kipinä-messu, jota toteutetaan joka toinen sunnuntai Lahden seurakuntien työntekijöiden ja vapaaehtoisten voimin, Wallin kertoo.

Oikaisu 26.11. kello 13.30. Mika Falk ei ole Kansanlähetyksen työntekijä, toisin kuin jutussa aiemmin väitettiin. Täydennetty Kohtaamispaikka ry:n jäsenmäärä.

Lue myös arkistojuttu:

Joutjärven seurakunta vetäytyy viidesläisestä Kohtaamispaikka-toiminnasta (2016)

***

Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.

Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.

Perheenomainen yhteisö vai seurakunta seurakunnan sisällä – Joutjärven seurakunta ei enää anna tiloja Lahden Kohtaamispaikka-yhteisölle

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliMajakka-palkinto rippi­koulun hybridi­opetusta käsittelevälle pro gradulle – leiri­jakson etuja on mahdoton saavuttaa etä­opetuksessa
Seuraava artikkeliMysteerikuva: Ketkä keskustelevat vilkkaasti? – Katso myös edellisen kuvan ratkaisu

Ei näytettäviä viestejä