Hautausmaiden uusilla alueilla saattaa kulkijan huomio kiinnittyä yllättävään symboliin. Erilaisten enkelihahmojen ja lintujen lisäksi hautamuistomerkissä on entistä useammin kolmaskin siivellinen, nimittäin perhonen tai useampikin.
Perhosia löytyy varsinkin pääkaupunkiseudun hautausmailta. Esimerkiksi Helsingin Malmilla tai Vantaalla Helsingin pitäjän kirkon hautausmaalla uusissa hautakortteleissa on helppo havaita perhosten kasvava suosio.
Turun hautausmaan uusissa kortteleissakin perhosta tavataan, kuten myös Naantalin seurakunnan alueella sijaitsevalla Rymättylän hautausmaalla. Raision kirkon hautausmaan tuhkauurna-alueella on iso metalliputkista tehty perhosveistos. Se pystytettiin 1990-luvun alussa eli oli symbolisisällöltään aikaansa edellä.
”Perhonen on kevyt, ilmava ja esteettinen”
Perhonen ilmestyi pudasjärveläisen Koilliskivi Oy:n tuotevalikoimaan kymmenkunta vuotta sitten. Erityisen suosittu se ei ole vielä ollut, mutta muutamia perhossymboleja menee hautamuistomerkkeihin vuosittain, kertoo yrittäjä Heikki Harju.
– Hautamuistomerkkien symbolien kirjo on kaiken kaikkiaan monipuolistunut ja yksilöllistynyt. Tällä hetkellä meiltä on pyydetty esimerkiksi hillan kuvaa hautakiveen, Harju kertoo.
Lahdessa toimiva Paasikivi Oy tekee erilaisia symboleja, joita hautakiviin kiinnitetään. Se on suurin Suomessa pronssisymboleja tekevä yritys. Perhonen ilmestyi sen tuotevalikoimaan jo vuonna 1992, mutta ei silloin saavuttanut juurikaan suosiota.
Uudelleen perhonen tuli Paasikivi Oy:n katalogiin 2002 ja on siitä lähtien ollut kysytty. Nyt mallistossa on kaksi erilaista perhosta.
Myyntipäällikkö Nina Reko arvioi, että perhosen suosio on suurinta Etelä-Suomessa ja suurissa kaupungeissa.
– Luontoaiheet ovat kaikkialla suosittuja, mutta enkä linnut alkavat olla jo hieman kliseisiä. Perhonen on kevyt, ilmava ja esteettinen.
Kotimaisen tuotannon lisäksi hautamuistomerkkien metallisia symboleja, myös perhosfiguureja, tuodaan ulkomailta.
Perhonen voidaan myös kiviveistämössä tehdä suoraan kiven pintaan, kuten muutkin symbolit. Tosin kaiverrukset ovat pikku hiljaa saaneet antaa tilaa pronssisymboleille. Koholla oleva koriste lisää hautakiven näyttävyyttä.
Symbolina perhonen on avoin tulkinnoille
Perhosta ei mainita Raamatussa, mutta se tunnetaan kristillisenä symbolina, joskaan se ei ollut kovin suosittu. Tätä voi pitää outona, sillä perhoseen on helppo liittää teologis-elämänkatsomuksellisia tulkintoja. Ihminen on kuin toukka (maan matonen), joka koteloituessaan (arkku) eli kuollessaan syntyy uutena luomuksena (kuoriutuu) ja nousee siivilleen kohti taivasta.
Perhosen liittyy ajatus elämän kauneudesta ja hauraudesta, sen lyhyydestä. Perhosella ja enkeleillä on olemuksessaan samanlaista keveyttä.
Mutta perhoseen liittyy helposti myös kielteinen mielikuva päiväperhosesta eli kielikuva henkilöstä joka elää vain hetken koreutta varten tai jonka ajatukset eivät ole kestäviä.
Symbolina perhonen on avoimempi tulkinnoille kuin esimerkiksi merkitykseltään lukittu risti. Perhonen voi merkitä jopa avoimuutta, muutosvalmiutta ja iloa.
Perhossymbolin yleistymisen hautausmailla voi tulkita kuolemakulttuurin avartumisena tai monipuolistumisena.
Hautakiviliikkeessä tehdään harvoin heräteostoksia
Hautamuistomerkkien symboleissa vallitsee tasapaino tarjonnan ja ihmisten toiveiden välillä. Hautakiviliikkeet ja hautaustoimistot eivät helposti tarjoa sellaista, mikä ei ole asiakkaiden mieleen.
– Toive perhos-symboliin tuli asiakkailta, vahvistaa Paasikivi Oy:n markkinointipäällikkö Jari Leinonen.
Hautakivissä ja -symboleissa on ”muoteja”, mutta muutokset alalla eivät tapahdu nopeasti. Ostajat ovat surevia omaisia, jotka eivät hevin tee hautakiviliikkeessä heräteostoksia. Lisäksi vainaja on saattanut esittää yksityiskohtaisiakin toiveita hautakivestä ja siihen liitettävistä symboleista.
On myös helpompi ostaa olemassa olevasta mallistosta kuin pyytää valmistamaan yksityinen symboli. Tarjonta synnyttää myös tarvetta.
Myös esimerkki vaikuttaa. Kun näkee perhosen hautamuistomerkissä, voi itsekin ajatella sellaisen hankkivansa. Symboliaiheiden vaikutteet kulkevat myös maiden rajojen ylitse.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä