Perinnöllisyyslääkäri ja kantasolubiologian dosentti Kirmo Wartiovaara puhui toissa viikolla Tieteen päivillä Helsingissä aiheesta ”Maailma paremmaksi geenimuokkauksella”.
1 Mitä hyvää geenimuokkauksella voidaan lääketieteessä saavuttaa?
– Geenimuokkauksella voidaan hoitaa virheellisestä geenistä johtuvia sairauksia, joita tunnemme yli 6 000. Monia on tietysti tunnistamatta. Lisäksi geenimuokkauksella voidaan aikaansaada paljon enemmän ja terveellisempää ruokaa, vähentää vaarallisia mikrobeja, kehittää rokotteita ja päästä eroon antibioottiresistenssistä.
2 Mitä tavallisia perinnöllisiä sairauksia arvioit voitavan hoitaa geenimuokkauksella, jos hoidot tulevat mahdollisiksi?
– Osa syövistä ensimmäisenä, sitten veritaudit, immuunitaudit ja aineenvaihduntasairaudet.
3 Mitä eettisiä ongelmia geenimuokkaukseen voi liittyä?
– Kaikki samat kuin aiemminkin lääketutkimuksissa: potilaan hyvinvointi. Potilaan suostumus ja ymmärrys pitää olla sille, mitä tehdään. Hyötyjen pitää olla suurempia kuin haitat. Perinnöllinen muokkaus on asia erikseen, siitä keskustellaan paljon. Nyt se on kielletty, lähinnä turvallisuussyistä, koska emme osaa muokkausta vielä tarpeeksi hyvin.
4 Minkälaisia riskejä ihmisen tai vaikkapa malariaa levittävien hyttysten geenien muokkaamiseen voi liittyä?
– Jos muokkaus ei onnistu tai menee pieleen, seurauksena voi olla tauti, pahimmassa tapauksessa vaikeampi kuin se, jota hoidettiin. Hyttysen muokkauksessa voi olla ekologisia riskejä, joskaan en näe juuri tätä kovin suurena riskinä, koska hyttyslajeja on niin monia.
5 Geneettistä muokkausta pitäisi tehdä eettisesti kestävällä pohjalla. Minkälainen etiikka on se, josta puhutaan?
– Euroopan (Oviedon) bio-oikeussopimus heijastelee länsimaista etiikkaa. USA:ssa on samanlainen sopimus.
Kuva: Jukka Granström
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.