Oikeusministeriön nimilautakunta olisi tuskin puoltanut Luciferia etunimeksi, mikäli asia olisi tullut sen käsiteltäväksi, arvelee nimistöntutkimuksen dosentti ja nimilautakunnan varajäsen Minna Saarelma-Paukkala.
Eilen Kotimaa24 kertoi teologian kandidaatiksi valmistuneesta Lucifer Kososesta, joka vaihtoi Luciferin etunimekseen aikuisiällä. Nimenvaihdos meni maistraatissa läpi ongelmitta, eikä sitä koskaan lähetetty nimilautakunnan käsiteltäväksi.
Minna Saarelma-Paukkala toteaa, että vaikka Lucifer-nimen merkitys, valonkantaja, on sinänsä kaunis, se yhdistetään herkästi sielunviholliseen.
– Ei ole kotimaisen nimikäytännön mukaista, että annetaan perkeleeseen viittaavia nimiä. Se on oikeastaan melkeinpä sama, jos antaisi nimeksi Saatana tai Piru, Saarelma-Paukkala sanoo.
Hyväksymiskäytäntö vaihtelee maistraateittain
Nimistä säädetään nimilaissa. Sen mukaan etunimi ei saa olla sopimaton tai sellainen, jonka käyttö aiheuttaa kantajalleen ilmeistä haittaa. Lisäksi etunimeksi ei saa antaa sukunimeä tai nimeä, joka on muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen. Miehelle ei saa antaa naisen nimeä tai naiselle miehen nimeä.
Periaatteessa sama laki säätelee nimen valintaa riippumatta siitä, ollaanko nimeä antamassa lapselle vai haluaisiko aikuinen vaihtaa nimen itselleen. Käytännössä asia vaikuttaa kuitenkin Saarelma-Paukkalan mukaan nimilautakunnan kantaan.
– Esimerkiksi se, aiheuttaako nimi haittaa vai ei, on hyvin tulkinnanvarainen kysymys. Yleensä ajatellaan niin, että aikuinen ihminen osaa itsenäisesti arvioida riskejä, joita jonkun tietyn nimen ottamiseen liittyy. Vastasyntyneen tapauksessa suojelunäkökulma menee edelle.
Nimien hyväksymisestä päättävät maistraatit. Jos maistraatti epäilee, että ehdotettu nimi on nimilain vastainen, se pyytää lausuntoa nimilautakunnalta. Saarelma-Paukkalan mukaan toiset maistraatit saattavat olla alttiimpia kääntymään nimilautakunnan puoleen kuin toiset.
– Voi olla, että jossain maistraatissa menee läpi nimi, joka toisessa ei menisi.
Nimen hyväksymisellä yksittäisessä maistraatissa voi kuitenkin Saarelma-Paukkalan mukaan olla kauaskantoisia seurauksia. Vaikka periaatetta ei ole ainakaan toistaiseksi kirjattu lakiin, käytäntönä on ollut, että kerran hyväksytty nimi hyväksytään yhdenvertaisuuden nimissä myös jatkossa samaa sukupuolta edustavan etunimeksi.
Nimilain uudistus saattaa selkiyttää hyväksymiskäytäntöä
Etu- ja sukunimiä säätelevää nimilakia ollaan parhaillaan uudistamassa, ja lakiuudistukseen liittyvä arviomuistio on ollut lausuntokierroksella. Muistiossa ehdotetaan pohdittavaksi muutoksia muun muassa kaksiosaisten sukunimien käyttöön. Kun tähän asti kaksoisnimen on voinut ottaa vain toinen aviopuolisoista, jatkossa sellaisen voisivat halutessaan ottaa molemmat puolisot. Myös lapselle voitaisiin antaa kaksiosainen sukunimi.
Lisäksi lakiuudistuksen yhteydessä tulee arvioitavaksi kohta, joka sitoo etunimen sukupuoleen.
– Käytännössä meillä on jo nyt paljon nimiä, joita annetaan molemmille sukupuolille. Uusien nimien osalta kestää yleensä aikansa ennen kuin nimi vakiintuu jommankumman sukupuolen käyttöön. Esimerkiksi Tuiskua on annettu nimeksi sekä tytöille että pojille, Minna Saarelma-Paukkala sanoo.
Nimilain uudistuksella saattaa olla vaikutusta myös siihen, miten uudet etunimet jatkossa hyväksytään. Nimilautakunta on ehdottanut, että maistraatit velvoitettaisiin pyytämään lautakunnalta lausuntoa aina, kun nimeksi ehdotetaan uutta nimeä, jota ei aikaisemmin ole hyväksytty.
– Se asettaisi kaikki suomalaiset yhdenvertaiseen asemaan suhteessa nimilakiin. Muuten voi olla niin, että nimen hyväksymiseen vaikuttaa se, minkälainen tuntemus nimiasioista maistraatin työntekijällä sattuu olemaan, Saarelma-Paukkala sanoo.
Myös yhdenvertaisuusperiaate, jonka mukaan aikaisemmin hyväksytty nimi tulee hyväksyä jatkossakin, saatetaan kirjata lakiuudistuksen yhteydessä lakiin.
Kuva: Tuija Pyhäranta. Luciferia ei ainakaan toistaiseksi ole merkitty suomalaiseen nimipäiväkalenteriin.
Lue myös:
Onnea Lucifer, teologian kandidaatti!
Ilmoita asiavirheestä