Tänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta siitä, kun Petäjäveden vanha kirkko valittiin Unescon maailmanperintökohteeksi. Vuosina 1763–65 rakennettu vanha kirkko on ainut kirkkorakennus Suomen seitsemän maailmanperintökohteen joukossa. Kirkko liitettiin vuonna 1994 maailmanperintöluetteloon skandinaavisen talonpoikaisarkkitehtuurin ja hirsirakentamisen merkkiteoksena.
Petäjävedellä 3.–4.6. järjestetyssä juhlaseminaarissa keskusteltiin niin vanhan kirkon kuin muidenkin Suomen maailmanperintökohteiden asemasta.
”Maailmanperintösopimuksen mukaan ensisijainen vastuu maailmanperintökohteista on valtiolla. Maailmanperintökohteille tarvitaan perusedellytykset hoidolle ja toiminnan jatkuvuudelle”, Museoviraston pääjohtaja Juhani Kostet sanoi seminaarissa.
Petäjäveden vanhasta kirkosta on huolehdittu pääsääntöisesti vapaaehtoisvoimin lähes koko sen ajan, kun se on ollut maailmanperintökohteena, todetaan Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhankkeen tiedotteessa.
Petäjäveden kunnanjohtajan Eero Vainion mukaan kunnalla on valmiit visiot, joihin lähdetään hakemaan uuden hallituksen tukea, sillä hallitusohjelmaan on kirjattu maailmanperintökohteiden ja kulttuurimatkailun vahvistaminen.
Juhlaseminaarissa julkistettiin myös Petäjäveden vanhan kirkon uusi ilme ja tunnus sekä verkkopalvelu, jonka verkkokaupasta voi ostaa pääsylippuja kirkkoon ja siellä järjestettäviin konsertteihin.
Kuva: Anne Kalliola / Petäjäveden vanhan kirkon matkailu- ja kulttuuripalveluhanke
Lue myös:
Suurin potti kirkkohallituksen rakennusavustuksista Petäjäveden kirkon korjaukseen
Maailmanperintökohteille myönnettiin avustuksia
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.