Mikkelin piispa Seppo Häkkinen, tuliko piispojen mitta täyteen?
– Minun päällimmäinen tuntoni on suru siitä kehityksestä, johon on jouduttu, kun tällainen skismaattinen ryhmä koettelee kirkon rajoja. Piispan tehtävä on vaalia kirkon yhteyttä, mutta jossakin kulkevat kirkon rajat. Oman hiippakunnan perustaminen on sellainen asia, että piispojen tehtävä on vetää rajaa. Aina on kirkolle tappio, jos tällaisia irtaantumisia tulee.
Onko kirkko toiminut väärin, kun se ei ole onnistunut pitämään Luther-säätiötä sisällänsä? Toisaalta Lähetyshiippakunnasta on todettu, että he eivät ole lähtemässä kirkosta.
– Olen surullinen, kun emme ole pystyneet toimimaan sillä tavalla, että Lähetyshiippakunnan toiminta olisi kanavoitunut rakentavasti kirkkomme sisällä.
Tarkoittaako piispojen kannanotto sitä, että Lähetyshiippakunnassa olevat Suomen evankelis-luterilaisen kirkon papit, joita ei siis ole vihitty papeiksi Lähetyshiippakuntaan tai sitä edeltävään rakenteeseen vaan nimenomaan luterilaiseen kirkkoon, erotetaan kirkon pappisvirasta? Lähetyshiippakunnassahan on sekä kirkkoon vihittyjä että Lähetyshiippakuntaan tai sen varhaisvaiheisiin vihittyjä pappeja.
– Halusimme antaa selkeän viestin, että meidän kirkon pappi ei voi kuulua Lähetyshiippakunnan papistoon. Mutta mitään etukäteisratkaisua tai kollektiivista päätöstä piispat eivät ole tehneet eivätkä voisikaan tehdä. Jokainen tapaus joudutaan selvittämään ja tutkimaan tapauskohtaisesti. Tässä asiassa on ratkaisevaa se, ketkä kuuluvat Lähetyshiippakunnan pappiskollegioon.
Onko pappiskollegioon jokin kipuraja Suomen luterilaiseen kirkkoon vihityille papeille?
– Se ainakin osoittaa, että selkeästi kuuluu lähetyshiippakuntaan ja sen piispan kaitsentaan. Siitä tosin minulla on epäselvyyttä, keitä pappiskollegioon kuuluu. Lähetyshiippakunnan hiippakuntajärjestyksen mukaan heidän piispansa kaitsee hiippakunnan seurakuntia ja papistoa ja papit kuuluvat pappiskollegioon. Kyseessä on hengellinen ja hallinnollinen irrottautuminen luterilaisen kirkon piispoista. Ei voi olla yhtä aikaa kahden piispan kaitsettavana. Lähetyshiippakunnan kirkko-opillinen asema on myös varsin epäselvä. Se ilmoittaa olevansa rakenne osana luterilaista kirkkoa, mutta ei kuitenkaan kuulu siihen eikä se toisaalta halua järjestäytyä omaksi uskonnolliseksi yhdyskunnaksi. Lähetyshiippakunnalla on kaikki kirkon tuntomerkit, mutta se ei halua järjestäytyä kirkoksi.
Mitä piispana haluatte viestiä niille luterilaisen kirkon jäsenille, jotka kuuluvat Lähetyshiippakunnan seurakuntiin?
– Meidän luterilainen kirkkomme on kaikista puutteista ja vioista huolimatta todellinen Kristuksen kirkko ja haluaa toimia Kristuksen kirkkona. Toivon, että he etsisivät tietä ja toimisivat rakentavasti kirkossamme – siinä kirkossa johon heidät on aikoinaan kasteessa liitetty. En toivo kenenkään eroa kirkostamme.
Lue myös: Piispojen tuore kannanotto joutuu heti testiin Karjalohjalla
Linnavirta: Piispat ovat tehneet Karjalohjalla paljon pahaa
Piispat näyttämässä ovea Lähetyshiippakunnan papeille
Juhana Pohjola: Ihmettelen piispojen ”nyrkin heristelyä”
Ilmoita asiavirheestä