Kuopion piispa Jari Jolkkonen kommentoi Joroisten kirkkoherran virkahakuilmoituksessa (Kotimaa 17.3.) ollutta epätavallista ilmaisua raamatullisuudesta kelpoisuusvaatimuksena.
Jolkkosen mukaan seurakunnan kirkkovaltuusto tai neuvosto voi esittää omia toivomuksiaan kirkkoherralta edellytettävistä ominaisuuksista.
– Ne voivat olla periaatteessa mitä vain. Niillä on tuomiokapitulille lähinnä informaatioarvoa, mutta ei oikeudellista merkitystä. Kelpoisuusehdot määritellään laissa. Niiden mukaan pitää elää ja valinnat suorittaa.
Tuomiokapitulin tehtävä on julistaa kirkkoherran virka avoimeksi ja tutkia kelpoisuus. Kelpoisuusehtoja ovat pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto.
Raamatullisuus, joka Joroisten seurakunnan virkailmoituksessa erikseen mainitaan, on Jolkkosen mukaan sisäänrakennettu kirkon elämään, myös lainsäädäntöön.
– Kirkkolaki alkaa tunnustuspykälällä, jonka mukaan kirkko tunnustaa sitä Raamattuun perustuvaa kristillistä uskoa, joka on ilmaistu vanhan kirkon uskontunnustuksissa ja luterilaisissa tunnustuskirjoissa. Kirkkoherran tehtävänä on valvoa, että seurakunnan toiminnassa pysytään tässä kirkon tunnustuksessa ja noudatetaan lakeja, niin kirkkolakia kuin yleisiä lakeja.
Jolkkonen korostaa, että Joroisten seurakunnassa tai missään muussakaan seurakunnassa ei voi olla mitään kirkon tunnustuksesta poikkeavaa käsitystä raamatullisuudesta, ei myöskään eri vapauksia kirkkolaista tai muusta lainsäädännöstä.
Jolkkonen on myös hieman harmissaan syntyneestä keskustelusta ja hänen mielestäni nyt käynnissä oleva keskustelu raamatullisuudesta on outoa.
– Onko niin, että jotkut haluavat omia raamatullisuuden omaan käyttöönsä erottuakseen muista, toiset taas loukkaantuvat ja alkavat etsiä pahansuovasti palaneen käryä?
– Raamatun pitäisi olla kaikille kristityille pyhä ja rakas. Se on rakkauskirje, ei kirves tai loukkaantumiskivi, Jolkkonen sanoo.
Kuva: Jani Laukkanen
Lue myös:
Kirkkoherran hakuvaatimuksena raamatullisuus – Mitä ihmettä?
Ilmoita asiavirheestä