Kotimaa Pro kysyi viideltä piispalta, miten he arvioivat synodaalikokouksien nykyisyyttä ja tulevaisuutta.
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala toteaa, että kokouksilla on edelleen merkityksensä, vaikka jotakin on myös muuttunut ajan saatossa.
– Synodaalikokouksien vanha kouluttava merkitys on jotakuinkin kadonnut. Kun synodaalikirjaa käsiteltiin rovastikunnittain ennen yhteistä kokousta, suuri osa papistosta tuli kuitenkin keskittyneeksi reformaation keskeisiin piirteisiin ja sen merkitykseen myös nyt.
Nykyään synodaalikokoukset voivat Kallialan mielestä kuitenkin vahvistaa kollegiaalisuutta ja yhteenkuuluvuutta.
– Papistoakin kun vaivaa keskustelun ja kanssakäymisen keskittyminen melkeinpä vain samanmielisiin.
Tämänvuotisen kokouksen jälkeen Kalliala kertoo suhtautuvansa synodaalikokouksien jatkamiseen aiempaa myötämielisemmin.
– Synodaali-sanan aina muistutetaan merkitsevän yhteistä tietä. Yhteisen tien kulkeminen ja miksei hakeminenkin edellyttää sekä yhteistä kokemusta että vuorovaikutusta: nämä tulevat korostumaan.
Nykyisin synodaalikokous on kirkkojärjestyksen mukaan järjestettävä ainakin kerran kuudessa vuodessa.
– Jos tästä luovutaan, vastaavia kokouksia kannattaa kyllä järjestää. Ne saattavat olla yksipäiväisiä tai koskea kerrallaan vain osaa hiippakunnasta. Toisaalta niihin voidaan kutsua muitakin henkilöstöryhmiä kuin vain pappeja, Kaarlo Kalliala sanoo.
Lue
Kotimaa Prosta
piispa Kallian ja neljän muun piispan arvio siitä, miten synodaalikokoukset onnistuivat ja mitä ne voisivat tulevaisuudessa olla.
Lue myös:
Ortodoksiprofessori: Luterilaisuuden perusteet hukassa
Tapio Luoma: Minulle avioliitto on miehen ja naisen suhde
Synodaalikokous Oulussa: ”Hiippakuntamme erilaisuus on sen suurin voimavara”
Presidentti Tarja Halonen arkkihiippakunnan synodaalikokouksessa: Tehkää parannus!
Ilmoita asiavirheestä