Sananvapaudesta ei seuraa häpäisyvelvollisuus, ei myöskään jatkuva rajojen testaamisen velvoite, kirjoittaa piispa Kaarlo Kalliala Turun Sanomien kolumnissaan.
Kalliala lähtee koluminissaan liikkeelle 1300-luvulla vaikuttaneen mestari Eckhartin ajatuksesta, että kun Jumalaa pilkataan, häntä itse asiassa ylistetään.
”Jumalan ylistäminen pilkkaamalla oli silti sen verran omituinen ajatus, että lausahdus oli yksi niistä 17:stä, jotka kirjoittajan kuoleman jälkeen todettiin harhaoppisiksi.”, Kalliala kirjoittaa, mutta arvelee, että nykyaikana on helpompi päästä jyvälle Eckhartin ajatuksesta.
”Eckhart yrittänee sanoa, että riski tulla pilkanneeksi oikeaa Jumalaa on aika pieni. Pilkka tavoittaa vain jumalakuvan, joka on parhaimmillaankin sinnepäinen ja pahimmillaan pahasti vääristynyt.”
Kallialan mukaan uskonnon paikka on niin syvällä ihmisen identiteetissä, ettei sen ydintä voi pilkata samalla mitätöimättä ja halveksumatta häntä itseään.
”Todennäköisemmin iva osuu muutoinkin heikoilla olevien maahanmuuttajien tai ihan vain kilttien kotoperäisten kirkossakävijöiden naamaan kuin vallantäyteisten ja sekopäisten johtajien nilkkaan.”
”Ranskan joukkomurhien jälkeisessä keskustelussa on sananvapauden nimissä esitetty, että koska uskontoon liittyy valtaa, myös sitä on voitava ivata. Sananvapaudesta ei kuitenkaan seuraa häpäisyvelvollisuus, ei myöskään jatkuva rajojen testaamisen velvoite.”
Lue Kallilan kolumni Turun Sanomista
Ilmoita asiavirheestä