Kirkonkellojen kumu kuuluu piispa Munib Younanin työhuoneeseen Jerusalemissa. Kelloja soitetaan lähikirkossa vierailevan patriarkan kunniaksi.
Ikkunasta näkyy ohi kulkevia pyhiinvaeltajia matkalla kohti seuraavassa korttelissa sijaitsevaa Jeesuksen Pyhän haudan kirkkoa. Piispan työhuone sijaitsee keskellä Jerusalemin vanhaa kaupunkia, Pelastajan kirkon yhteydessä.
Haastattelua edeltävänä päivänä tässä luterilaisessa kirkossa on vietetty jumalanpalvelukset arabiaksi, englanniksi ja saksaksi.
Piispa Younan on toiminut seitsemän vuotta Luterilaisen maailmanliiton (LML) presidenttinä. Maailmanliiton seuraava yleiskokous on toukokuussa Windhoekissa, Namibiassa. Kokoukseen odotetaan saapuvan noin tuhat kirkkojen edustajaa sekä asiantuntijoita ja median edustajia.
– Tämä kokous todistaa LML:n 145 jäsenkirkon olevan osa samaa yhteisöä eikä pelkästään yhteenliittymä, Younan sanoo.
Hän iloitsee siitä, että yleiskokouksessa kirkkojen edustajista naisia on oltava vähintään 40 prosenttia, miehiä vähintään 40 prosenttia ja nuoria vähintään 20 prosenttia.
– Olen iloinen siitä, että painotamme nuorten merkitystä kirkkojen vaikuttajina.
Erityiseen kiitollisuuteen on syytä reformaation merkkivuoden juhlasta Lundissa.
Luterilaiset kirkot eroavat kuitenkin toisistaan esimerkiksi suhtautumisessaan homoseksuaalisuuteen.
– Tähän asti olemme pysyneet yhdessä, ja se on Pyhän Hengen lahja.
– On syytä valmistautua siihen, että esimerkiksi homoseksuaalisuutta koskevat kysymykset nousevat esille Windhoekissa.
Kirkkojen suhdetta homoseksuaalisuuteen käsiteltiin myös LML:n neuvoston kokouksessa Bogotassa Kolumbiassa viisi vuotta sitten. Avoimissa keskusteluissa oli rakentava henki.
– Kykymme keskustella avoimesti myös näistä vaikeista asioista vahvistaa entisestään meitä luterilaisia.
Younanin mukaan muita tämän hetken ilonaiheita ovat luterilaisen maailmanperheen aktiivisuus hädänalaisten auttamisessa sekä ekumenian vahvuus.
– Erityiseen kiitollisuuteen on syytä reformaation merkkivuoden juhlasta Lundissa. Saimme toteuttaa tämän juhlan yhdessä katolisen kirkon kanssa, ja myös paavi Franciscus osallistui juhlaan.
Tähän juhlaan hän palaa haastattelun aikana useamman kerran. Se lienee Younanin presidenttikauden huippuhetki.
Hänen mukaansa Lundin yhteisen juhlan toteutuminen ei ollut lainkaan itsestään selvää tai varmaa. Alustavat neuvottelut käynnistettiin jo edellisen paavin aikana.
Näissä neuvotteluissa Younan kertoo korostaneensa paavi Benedictus XVI:lle, kuinka tärkeää olisi näyttää maailmalle, että oppikeskusteluja luterilaisten ja katolilaisten välillä on käyty vuosikymmeniä.
– Yhteisen juhlan merkitystä ei voi korostaa liikaa.
Kristittyjen pitää vastustaa antisemitismiä, mutta samalla meidän on vastustettava muslimeihin kohdistuvaa islamofobiaa.
Reformaattorillakin oli omat pimeämmät kohtansa. Younanin mielestä antisemitismi ja Martti Lutherin juutalaisvastaiset puheet pitää tuomita ääneen.
– Kristittyjen pitää vastustaa antisemitismiä, mutta samalla meidän on vastustettava muslimeihin kohdistuvaa islamofobiaa.
Younan aikoo nostaa nämä asiat esille myös Windhoekissa.
– Yleiskokouksen teeman mukaan olen vapautettu Jumalan armossa, siksi olen vapaa puhumaan ja nostamaan esille myös vaikeita aiheita.
Munib Younanin puhetyyliä leimaavat energisyys ja innostus, joita raskaat työvuodet eivät ole onnistuneet vähentämään.
Maailman suurimpina ongelmina Younan pitää köyhyyttä ja nälkää.
– Me luterilaiset emme pysty ratkaisemaan näitä kysymyksiä, mutta voimme vahvistaa kirkkojamme taistelussa köyhyyttä vastaan.
Esimerkkinä LML:n aktiivisuudesta hän mainitsee muslimeihin kuuluvan rohingya-kansan tukemisen Myanmarissa. Kyseinen kansa on joutunut paikallisten buddhalaisten vainon kohteeksi.
Younan muistuttaa myös siitä, että LML:n kautta autetaan jo nyt 2,3 miljoonaa pakolaista.
Katso, minulla on ilo aina kasvanut. Aina kun käyn eri kirkoissa, ilo vain kasvaa.
Younan on vieraillut lukuisissa luterilaisissa kirkoissa kaikilla mantereilla.
– Olen yllättynyt siitä, kuinka erilaisia me luterilaiset olemme. Se näkyy erilaisissa strategioissa ja painotuksissa. Kuitenkin me heijastamme samaa luterilaista teologiaa.
– Vierailut luterilaisissa kirkoissa ovat aina vahvistaneet minua.
Haastattelu tehdään pääasiassa suomeksi. Younan on pystynyt pitämään yllä hämmästyttävän hyvää kielitaitoa, joka on perua yli neljän vuosikymmenen takaisista opiskeluvuosista Suomessa.
Kysyn Younanilta, mikä on ollut palkitsevinta LML:n presidenttinä.
– Katso, minulla on ilo aina kasvanut. Aina kun käyn eri kirkoissa, ilo vain kasvaa. Tämä työ ei ole ollut taakka.
– Kun minua Stuttgartin kokouksessa ehdotettiin presidentiksi, ajattelin ensin, kuinka voin ottaa tehtävän vastaan. Kun selkeä enemmistö äänesti minua, tunsin sen selvänä kutsuna. Tämä ei ole omaa työtäni, vaan Kristuksen työtä.
Younan toteaa, että presidenttikauteen sisältyy myös ongelmia. Yhtenä ratkaisemattomana kysymyksenä hän pitää sitä, että osa jäsenkirkoista nostaa esille naispappeuskysymyksen.
Tässä asiassa luterilainen maailma jakautuu.
– Minulle kysymys naisista pappeina on oleellinen osa luterilaista identiteettiä.
Pitää muistaa, että lähetysjärjestöt edustavat maailmalla aina paikallista kirkkoa.
Opiskeluvuosien seurauksena piispa Younanilla on yhä yhteyksiä Suomeen. Hän lukee myös Kotimaata, kriittisesti, niin kuin pitääkin lukea.
Younan iloitsee Suomen kirkon vahvasta roolista Luterilaisessa maailmanliitossa ja mainitsee erikseen Suomen Lähetysseuran kirkkonsa työn vahvana tukijana. Lähetysseura tukee muun muassa kirkon koulujen toimintaa Palestiinan puolella.
Lisäksi Kuopion hiippakunnalla on kumppanuussopimus Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaisen kirkon kanssa.
Younan korostaa, ettei pidä viisaana puuttua Suomen kirkon tai ylipäätään kirkkojen sisäisiin asioihin. Suomesta hän tahtoo silti nostaa esiin yhden asian, joka koskee kirkon ja lähetysjärjestöjen suhdetta.
– Kirkon lähetysjärjestöjen pitäisi toteuttaa kumppanuusajattelua eli tehdä yhteistyötä paikallisen luterilaisen kirkon kanssa niissä maissa, joissa on paikallinen kirkko.
Tämä ei Younanin mukaan toteudu kaikkien lähetysjärjestöjen kohdalla eri puolilla maailmaa, eikä myöskään Pyhällä maalla. Alueella toimii Suomen kirkon lähetysjärjestöjä, jotka eivät ole missään yhteydessä Jordanian ja Pyhän maan evankelis-luterilaiseen kirkkoon.
– Tämä on vaikea asia, mutta pidän tärkeänä sen ääneen sanomista.
Hänen mielestään Suomen kirkko voisi olla tarkempi suhteessa lähetysjärjestöjensä toimintaan Pyhällä maalla ja muualla maailmassa.
– Pitää muistaa, että lähetysjärjestöt edustavat maailmalla aina paikallista kirkkoa.
Lähi-idässä kristittyjen väheneminen on jatkunut jo pitkään. Younan pitää syitä siihen ennen kaikkea poliittisina. Hänen mukaansa uskonnonvapaus toteutuu Israelissa, Palestiinassa, Jordaniassa ja Libanonissa.
– Näistä maista kristityt lähtevät poliittisen tilanteen vuoksi.
Minulle kysymys naisista pappeina on oleellinen osa luterilaista identiteettiä.
Lähi-idän kristittyjen vähenemisestä Younan sanoo, ettei hän suostu vain itkemään tilannetta, vaan yrittää vaikuttaa siihen.
– Tahdon olla aktiivinen siinä, mitä me kristityt voisimme tehdä enemmän, olla Kristuksen todistajina ja samalla vähitellen muuttaa yhteiskuntaa.
Tästä teemasta piispa Younan puhui helmikuussa Firenzessä reformaatiota käsitelleessä seminaarissa: ”Uskonnollisten ääriliikkeiden, ahneuden, vihan ja jakolinjojen aika yrittää ottaa haltuunsa ei pelkästään kirkkoja, vaan koko maailman. Tässä ajassa tehtävämme on antaa Jumalan lahjan, armon valon, loistaa kaikkien lähimmäistemme hyväksi.”
Munib Younanin kirkko on noin kolmellatuhannella jäsenellään yksi maailman pienimmistä luterilaisista kirkoista. Piispa Younanin ääni on ollut kirkon kokoa huomattavasti kuuluvampi.
Hän on vuosikymmenten ajan pitänyt esillä Lähi-idän tilannetta ja palestiinalaisten asemaa. Osa suomalaisista kristityistä vierastaa hänen näkemyksiään, osa kuuntelee tarkoin hänen viestiään.
Lähi-idän rauhan ensimmäisenä esteenä piispa Younan pitää sitä, ettei ole riittävästi tahtoa rauhaan. Aseteollisuus on myös keskeinen rauhan este.
– Syyrian sodassa vain asevalmistajat ovat rikastuneet ja ihmiselämä on tullut halvaksi.
Jos me emme keskustele rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta, uskonnolliset ääriryhmät ottavat äänen ja vallan.
Younanin mukaan Israelin ja Palestiinan välinen konflikti on keskeinen syy koko alueen ongelmiin.
Hän näkee ainoana ratkaisuna kahden valtion mallin. Silloin Jerusalem kuuluu kolmelle uskonnolle ja kahdelle valtiolle, Länsirannalle rakennetuista siirtokunnista luovutaan sekä alueen pakolaisille löydetään poliittinen ratkaisu.
Younan korostaa uskonnollisten johtajien roolia siitäkin huolimatta, että hänen mukaansa Lähi-idän ongelma ei ole uskonnollinen vaan poliittinen.
– Tilanne vaatii poliittisen ratkaisun, mutta pysyvää rauhaa ei synny ilman uskonnollisia johtajia. Camp Davidin rauhansopimus kaatui osittain siksi, ettei sitä tehdessä konsultoitu riittävästi alueen uskonnollisia johtajia.
– Keskustelu uskonnollisten johtajien välillä on nyt tärkeämpää kuin koskaan. Jos me emme keskustele rauhasta ja oikeudenmukaisuudesta, uskonnolliset ääriryhmät ottavat äänen ja vallan. Ne eivät hyväksy moninaisuutta eivätkä erilaisuutta.
Helmikuussa Younan osallistui Kairossa arabi- ja muslimimaiden Al-Azharin kokoukseen. Puheessaan hän korosti sitä, että arabikristityt eivät hyväksy vähemmistöasemaa, vaikka ovatkin lukumäärältään vähäisiä. Younan painotti sitä, että arabikristityt ovat oleellinen osa arabimaailmaa.
Puheessaan hän korosti myös sitä, että arabi- ja muslimimaiden pitää puhua yhtenäisestä kansasta, jossa kaikille yhtenäiset oikeudet sekä taata, että monimuotoisuus on osa yhteiskuntaa.
– Ääriryhmät ovat yhteinen vihollinen sekä muslimeille ja kristityille.
Piispan aktiivisuudesta kertovat työhuoneen seinillä lukuisat valokuvat tapaamisista uskonnollisten johtajien ja poliittisten valtaapitävien kanssa. Aktiivisuudesta kertoo myös hänelle pari viikkoa sitten myönnetty merkittävä kansainvälinen Niwano-palkinto, joka jaetaan uskontojen välisestä rauhantyöstä.
– Uskonnollisten johtajien ja kirkkojen johtajien pitää olla entistä enemmän tekemisissä keskenään. Ei kuitenkaan niin, että meistä tulee minipoliitikkoja, vaan niin, että olemme ennen kaikkea Kristuksen todistajia.
Kysymys vapauttamisesta ei ole vain teoreettinen, vaan myös käytännöllinen.
Younan elää sekä piispuudessa että presidenttiydessä siirtymävaihetta. Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon seuraavaksi piispaksi on valittu Ibrahim Azar. Hänet asetetaan tehtäväänsä ensi vuonna.
Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous valitsee toukokuussa Windhoekissa uuden presidentin.
Younan ei selvästikään aio vetäytyä kokonaan syrjään, vaan sanoo jatkavansa työtä niin pitkään kuin terveyttä riittää ja ”Jumala antaa elämää”.
Kirkkonsa piispana hän on ollut olosuhteiden pakosta paljolti matkoilla oleva piispa. Haastattelua tehtäessä hän on juuri palannut Beirutista, missä hän osallistui kahden reformoidun kirkon naispapin vihkimiseen. Heti haastattelun jälkeen hän lähtee kokoukseen Kirkkojen maailmanneuvostoon Geneveen. Työhuoneen oven takana käy jatkuvasti ihmisiä esittämässä kiireellisiä asioita.
Tärkeää on, että me eri tilanteissa olevien kirkkojen luterilaiset voimme kasvaa yhdessä.
Piispa Younan muistuttaa LML:n yleiskokouksen teemasta Vapautettuna Jumalan armosta.
– Vapautettuina merkitsee sitäkin, että Windhoekissa saamme juhlia yhdessä Namibian kolmen luterilaisen kirkon kanssa maan itsenäisyyttä. Kirkoilla oli roolinsa 26 vuotta sitten toteutuneessa itsenäistymisessä. Kysymys vapauttamisesta ei ole vain teoreettinen, vaan myös käytännöllinen.
Hän muistuttaa myös siitä, etteivät köyhät kirkot ole köyhiä hengellisesti. Namibiaan kokoontuvilla vaurailla luterilaisilla kirkoilla on hyvä tilaisuus oppia köyhempien luterilaisten kirkkojen hengellisyydestä, jos vain tahtoa kuulemiseen ja oppimiseen löytyy.
– Tärkeää on, että me eri tilanteissa olevien kirkkojen luterilaiset voimme kasvaa yhdessä.
Munib Younan uskoo, että Windhoekin kokouksen jälkeen luterilaiset ovat vahvempia.
– Olemme entistä vapaampia jatkamaan luterilaista todistusta ja palvelemaan koko ihmiskuntaa.
Kuva: Mari Teinilä
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata digilehden ja printtilehden täältä.
***
Katso myös piispa Munib Younanin videoitu pääsiäistervehdys suomalaisille.
Ilmoita asiavirheestä