Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen käsittelee tuoreessa Itä-Häme-lehden kolumnissaan puheita ”maltillisista kristityistä” tai ”matalan profiilin kristityistä”. Häkkinen toteaa huomanneensa, että ilmaisuja on käytetty viime aikoina kielteisten turvapaikkapäätösten yhteydessä.
Päätöksiin on sisältynyt oletus siitä, että henkilö ei voi lähtömaassaan harjoittaa uskontoaan uskonnonvapauden määritelmän mukaisesti.
Häkkinen tyrmää toimimattomana periaatteen, jossa turvapaikanhakija voidaan palauttaa maahansa, kunhan hän pitää uskonsa omana tietonaan. Samalla hän kysyy, kuvastaako ajatus ”maltillisesta kristitystä” laajemminkin Suomessa vallitsevaa ilmapiiriä uskontoja ja uskovia ihmisiä kohtaan.
Piispa pitää ongelmallisena, jos ”maltillisen kristityn” malli sisältää ajatuksen siitä, ettei uskonto saisi näkyä tai vaikuttaa julkisessa tai yksilön elämässä.
”Valitettavasti viitteitä tähän suuntaan kulkevasta kehityksestä on Suomessakin nähtävissä”, Häkkinen kirjoittaa.
Hän toteaa, että monikulttuurisuudesta ja -arvoisuudesta puhutaan paljon. Häkkinen jatkaa, että moniarvoisuus on kuitenkin yhteiskunnan ominaisuus, ei yksilön.
”Yksilöllä on omat lähtökohtansa ja arvonsa. Jos haluamme olla aidosti moniarvoinen yhteiskunta, tulee jokaisella olla oikeus ilmaista vakaumuksensa.”
Häkkisen mukaan ”maltillisen kristityn oireyhtymä” kertoo yhteiskunnan uskontoallergiasta. Uskonto on hyväksyttyä, kun se on hajutonta, väritöntä ja mautonta eikä vaikuta jokapäiväisessä elämässä.
”Tällainen käsitys uskonnosta ja uskon merkityksestä ihmiselle on irvikuva.”
Piispa Häkkinen on julkaissut kolumnin kokonaisuudessaan myös Facebook-sivullaan.
Kuva: Pasi Leino. Piispa Seppo Häkkinen kirkolliskokouksessa keväällä 2019.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.