Piispa Teemu Laajasalo itsenäisyyspäivän saarnassa: ”Meidän aikamme herruuden himona on halu olla oikeassa”

Teemu Laajasalo itsenäisyyspäivän ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa 6. joulukuuta 2024., Kuva: Lehtikuva / Emmi Korhonen

Piispa Teemu Laajasalo saarnasi tänään 6.12. itsenäisyyspäivän ekumeenisessa juhlajumalanpalveluksessa Helsingin tuomiokirkossa toisen yläpuolelle asettumisesta. Lähtökohtana olivat Jeesuksen sanat: ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija, ja joka tahtoo tulla teidän joukossanne ensimmäiseksi, se olkoon toisten orja.”

– Jeesuksen tämän päivän ohjetta ei ole asetettu ohjeeksi kuitenkaan erityisesti vallanpitäjille, vaan ihan meille kaikille. Se on annettu meille yhteisen elämän ohjeeksi, jonka voisi tiivistää: Älä asetu toisen yläpuolelle, Laajasalo sanoi.

– Hyvät ystävät, meidän aikamme herruuden himona on halu olla oikeassa.

Laajasalon mukaan yläpuolelle asettuminen näkyy arjessa, kun toisen ihmisen mielipide ohitetaan, toista neuvoen vähätellään, naapurin valintoja paheksutaan tai toisen sanoja ei pidetä merkityksellisinä. Tuhoisinta yläpuolelle asettumista on, kun toisin ajattelevia ei oikeastaan pidetä enää samanlaisina ihmisinä.

Laajasalo näkee nykyajan ehdottomuuden aikakautena.

– Tässä ehdottomuudessa on yksi erityinen piirre. Se on todella helppo huomata toisessa, mutta todella vaikeaa myöntää itsessä. On paljon helpompi vaatia toisilta avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta kuin kohdata omat ehdottomat asenteensa. Toisen ennakkoluulot ja jyrkät näkemykset on kyllä helppo havaita, mutta omat rajoitukset jäävät usein piiloon. Toisen synneistä on vaivattomampi tehdä parannusta kuin omista.

Laajasalo muistutti Jeesus käskevän kuitenkin kääntämään katseen ensin omiin vikoihin ja vasta sitten etsimään toisen vajavuuksia.

– Jumala ei etsi täydellisiä, vaan hän tuli armahtamaan keskeneräisiä, Laajasalo totesi.

Lue tästä saarna kokonaisuudessaan:

Piispa Teemu Laajasalon saarna itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa 6.12.2024 klo 12.00 Helsingin tuomiokirkossa

Arvoisat juhlapäivän viettäjät, ärade festpublik, hyvät sanankuulijat koko Suomessa,

viime toukokuussa iltapäivälehtien lukija saattoi hieraista silmiään nähdessään otsikon: ”Presidentti joutui tarkastajien hampaisiin raitiovaunussa”.

Jutusta lukija pystyi huojentuneena toteamaan, että hampaita tilanteessa ei ollut kuitenkaan jouduttu käyttämään, koska tasavallan presidentillä oli ollut esittää tarkastajalle asianmukainen, ilmeisesti AB-vyöhykkeen lippu, sillä kyseessä oli Munkkiniemestä Katajanokalle kulkeva nelosen raitiovaunu.

Eräs muualta Suomeen muuttanut totesi jutun nähtyään kauhulla, että jos hänen maassaan tarkastaja kysyisi valtionpäämieheltä matkalippua, kyseinen tarkastaja menettäisi välittömästi työnsä ja joutuisi vankilaan. Mahdollisesti kivitaloon laitettaisiin paitsi mokoma röyhkimys myös koko tämän perhe. Sitten hän piti tauon, muutti äänensävyään ja sanoi: ”Bravo Finland, this is democracy.”

Hyvät kuulijat,

Suomi on maa, jossa presidentiltä tarkastetaan matkalippu. Suomi on maa, jossa entisiin presidentteihin törmätään tavallisella kadulla tai kaikille avoinna olevissa jääkiekkokaukaloissa tai samoissa kauppahalleissa missä muut käyvät – tai lähimarketeissa samojen laarien äärellä, jossa myydään kaikille alennuskahvia, rajoituksella kaksi pakettia per kotitalous.

Suomessa on vuosikymmenten ajan huolellisesti rakennettu laillisuuteen perustuvaa tasa-arvon yhteiskuntaa. Raitiovaunutarinan sankari ei ole presidentti, vaan se työvuorossaan ollut lipuntarkastaja, joka velvollisuudentunnolla hoiti tehtävänsä tasapuolisesti ja oikeudenmukaisesti.

Det finska folket ger akt på orden i dagens evangelium: ”Ni vet att härskarna är herrar över sina folk och att furstarna har makten över folken. Men så är det inte hos er. Den som vill vara stor bland er skall vara de andras tjänare.”

Suomen kansa valvoo tämän päivän evankeliumin sanoja: ”Te tiedätte, että hallitsijat ovat kansojensa herroja ja maan mahtavat pitävät kansoja valtansa alla. Niin ei saa olla teidän keskuudessanne. Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija.”

**

Hyvät sanankuulijat,

Jeesuksen tämän päivän ohjetta ei ole asetettu ohjeeksi kuitenkaan erityisesti vallanpitäjille, vaan ihan meille kaikille. Se on annettu meille yhteisen elämän ohjeeksi, jonka voisi tiivistää: Älä asetu toisen yläpuolelle.

Tämä on syytä muistaa myös piispan, jonka on kiivettävä pitämään saarna tänne neljän metrin korkeuteen. Tahto asettua toisen yläpuolelle on perisynnin seurauksena meissä kaikissa ja se saa monia muotoja.

Hyvät ystävät, meidän aikamme herruuden himona on halu olla oikeassa.

Yläpuolelle asettuminen näkyy arjessa, kun ohitamme toisen ihmisen mielipiteen, vähättelemme neuvoessamme, paheksumme naapurin valintoja tai ajattelemme, ettei toisen sanoilla ole merkitystä. Yläpuolelle asettumisen tuhovoimaisin muoto on se, jossa toisin ajattelevia ei oikeastaan pidetä enää samanlaisina ihmisinä.

Yläpuolelle asettuminen rikkoo yhteyden ja luo etäisyyttä. Asetumme yläpuolelle olemalla omassa asiassamme ehdottomia ja ajattelemalla tietävämme muita paremmin. Olemme siirtyneet ehdottomuuden aikakauteen.

Tässä ehdottomuudessa on yksi erityinen piirre. Se on todella helppo huomata toisessa, mutta todella vaikeaa myöntää itsessä. On paljon helpompi vaatia toisilta avarakatseisuutta ja suvaitsevuutta kuin kohdata omat ehdottomat asenteensa. Toisen ennakkoluulot ja jyrkät näkemykset on kyllä helppo havaita, mutta omat rajoitukset jäävät usein piiloon. Toisen synneistä on vaivattomampi tehdä parannusta kuin omista.

Jeesus käskee kuitenkin kääntämään katseen ensin omiin vikoihin ja vasta sitten etsimään toisen vajavuuksia. Jumala ei etsi täydellisiä, vaan hän tuli armahtamaan keskeneräisiä.

**

Me kirkon väki olemme ehdottomuuden kokemusasiantuntijoita. Kirkon historia on täynnä esimerkkejä erilaisten aikojen puhdasoppisuudesta, joka on vienyt meidät jäsenten välisiin taisteluihin, kapeuteen ja ilottomuuteen. Yksittäisen porukan oikeassa olemisen liekki on saattanut palaa niin suurena, että vieressä eläviltä happi on hävinnyt kokonaan. Huoli toisen sielun tilasta on vaihtunut vapauttavuudesta ahdistavuudeksi.

Yli 30 vuotta sitten istuin tuossa kadun toisella puolella yliopiston johdantoluennoilla. Mieleeni on jäänyt professorin sanat: kristinuskon ytimessä on simulSimul on latinaa, merkitsee ”samalla”. Tuohon lyhyeen sanaan kätkeytyy kristinuskon samanaikaisuusluonne. Kristinuskon ytimessä olevat totuudet ovat salaisuuksia, jotka eivät avaudu yksinkertaiselle joko tai -ajattelulle, mustavalkoisuudelle. Vanhurskas ihminen on pyhä, mutta samanaikaisesti, simul, hän on syntinen. Kristus on tavallinen ihminen, kuin kuka tahansa meistä, mutta samanaikaisesti, simul, hän on myös virheetön Jumala. Ehtoollisleipä on vehnäjauhoja ja vettä, mutta samanaikaisesti, simul, myös Kristuksen pyhä ruumis.

Simul on kristitylle jatkuva nöyryysharjoitus. Totuus ei ole jotakin haltuun otettavaa, vaan se on ja sen on pysyttävä salaisuutena, jatkuvan ihmettelyn aiheena.

Olisiko rakkaat suomalaiset niin, että keskinäinen ymmärryksemme, toinen toistemme kohtaaminen ja aivan maallinen yhteisen kansakuntamme rakentaminen kaipaisivat hieman enemmän tuota simulia. Siis sitä ajatusta, että maailma on monimutkainen ja asiat eivät aina omasta vahvasta uskostamme huolimatta ole joko tai. Asiat voivat olla samanaikaisesti totta. Asiat ovat monimutkaisia ja niissä on eri puolia. Ja niin on paitsi asioissa myös ihmisissä.

Nuori voi haikailla aikuisuuden vapautta, mutta samanaikaisesti kaivata lapsuuden huolettomuutta. Työntekijä voi olla työssään läsnä oleva, mutta samanaikaisesti vanhempana poissaoleva. Ikäihminen voi olla vanhuuden vuosistaan kiitollinen, mutta samanaikaisesti kohtelustaan katkera.

Samanaikaisuuden ajatus mahdollistaa myös kohtaamisen vikasietotilassa toimimisen. Pystymme elämään kunnioittavasti rinnakkain yhdessä, vaikka emme jaa kaikkia toinen toistemme käsityksiä. Hyvä yhteiskunta kestää erimielisyyttä. Mutta ehdottomuutta pitää välttää. Toinen toistemme ymmärtäminen edellyttää sietämistä; yhtäältä vieraanvaraisuutta toisten ajatuksille ja toisaalta vieraana olemista toisten ajatuksissa.

**

I evangeliet ger Jesus anvisningar om hur vi bäst undviker att upphöja oss själva och sätta oss över andra. Det gör vi genom att tjäna. Den som har fullt upp med att tjäna andra hinner inte argumentera om sanningen och agera besserwisser.

Evankeliumissa Jeesus antaa ohjeen, kuinka varmimmalla tavalla välttää itsensä korottamisen ja toisten yläpuolelle asettumisen. Se tapahtuu palvelemalla. Ihminen, jolla on kiire palvella toisia ei ehdi väitellä totuudesta ja kivuta toisen yläpuolelle oppimestariksi.

Palvele siis ihmisiä. Palvele keksimällä yhä uudelleen ratkaisuja yhteisymmärryksen löytymiseksi. Palvele välttämällä omaa ehdottomuutta. Pidä kiinni ajatuksistasi ja pidä kiinni arvoistasi, mutta ole sydämeltäsi jalo ja siedä se, että kaikki ihmiset eivät jaa sinun ajatuksiasi ja sinun arvojasi. Ajatustemme moninaisuus ei ole uhka, mutta mieltemme loitontuminen toisistaan on. Isänmaamme kestää erimielisyyden, mutta se ei kestä jakaantumista.

**

Hyvät juhlapäivän viettäjät,

kaikkivaltias ja armollinen Jumala on kerran lahjoittanut meille elämän. Sotiemme veteraanit ovat sitä elämää hengellään puolustaneet. Me lepäämme perinnön päällä, jossa palvelu on ollut suurinta.

Köyhästä ja sotien runtelemasta Suomesta on tullut maa, joka valitaan yhä uudelleen maailman onnellisimmaksi. Ei tätä ihmettä ole tehty yläpuolelle asettuvalla oikeassa olemisella vaan sillä, että tuhannet ja taas tuhannet suomalaiset opettajasta insinööriin, sairaanhoitajasta oikeusoppineeseen ja lipuntarkastajasta presidenttiin, ovat tehneet parhaansa saamassaan palvelutehtävässä.

Isänmaatamme ei ole vaikeimmissa paikoissa rakennettu toisten yläpuolelle nousemalla vaan alas laskeutumalla, kantamalla heikoista huolta ja nostamalla ylös eri syistä alas tippuneita.

Rakkaat suomalaiset, kära finländare

joka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Maailman parasta maata ei luoda edelleenkään yläviistosta kysymällä, kuka on eniten oikeassa, vaan kysymällä, ketä minä voisin palvella.

***

Uuden tilaajan etu: Ensimmäinen kuukausi vain 1€!

Innostutko ajankohtaisista aiheista ja laadukkaasta merkityksellisestä sisällöstä? Jos et ole vielä Kotimaan digitilaaja, nyt on loistava hetki tutustua mediaan ja aloittaa tilaus. Saat ensimmäisen kuukauden erikoishintaan vain 1€, ja pääset syventymään kiinnostavaan sisältöömme välittömästi.

Erikoistarjous on voimassa vain rajoitetun ajan ja ainoastaan uusille asiakkaille.

Kuukauden tutustumisjakson jälkeen Kotimaan digitilaus jatkuu automaattisesti hintaan 9,90€/kk, voit perua tilauksen koska tahansa ennen seuraavan laskutuskauden alkua.

Ota kaikki irti Kotimaasta – napsauta tästä!

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliArkkipiispa Tapio Luoma ottaa kantaa nationalismiin: ”Edes omaa etua ei kuitenkaan ole mahdollista saavuttaa vain sisäänpäin kääntymällä”
Seuraava artikkeliNäkökulma: Veisatessani itsenäisyys­päivän kolehti­virttä tuli itku

Ei näytettäviä viestejä