Piispa: Uskonnollisten identiteettien alaspainaminen löysää ajattelua

Kunpa vain filosofi oivaltaisi sen mikä on kaikkien nähtävissä, kirjoittaa Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala
Turun Sanomien kolumnissaan. Hän viittaa käytännöllisen filosofian dosentin Kristian Klockarsin
Kotimaa24:ssä julkaistuun haastatteluun, jossa Klockars puolusti ruotsalaiskoulujen uskonnottomia adventtitapahtumia.

Kalliala rinnastaa Ruotsin koulujen adventtitapahtumaa koskevan linjauksen maan pohjoismaisten taisteluyksiköiden tunnusleijonan kastrointiin.

”Neljä vuotta sitten Ruotsi poisti pohjoismaisen taisteluyksikkönsä tunnusleijonalta sukuelimet. Leikkausta kuulemma perusteltiin tasa-arvolla, mutta uutiset eivät kertoneet, miten täsmälleen. Ilmeisesti tavoiteltiin neutraalia yleisleijonaa. Tulos oli selvästi kuitenkin kastroitu uros – isä- ja äitileijona kun ovat muutoinkin erinäköiset. Hämäräksi jäi, miten ja miksi uroksen typistäminen tasa-arvoa tuottaa”, Kalliala kirjoittaa.

Hän lainaa Klockarsia, jonka mielestä joulunvietto kuuluu kaikille eikä ole yhden uskonnon tai kulttuurisen valtavirran yksinomaisuutta.

”Hänen mielestään kysymys on moninaisuuden ja ihmisoikeuksien tunnustamisesta. Hyvä tähän asti. Voi olla, että lyhyt nettijuttu on epätarkka, mutta seuraavassa yhtä kaikki putoan kärryiltä”, Kalliala kirjoittaa ja nostaa esiin kappaleen Kristian Klockarsin haastattelusta Kotimaa24:ssä.

”Puolueettomuus ja herkkyys erilaisille identiteeteille on nostanut päätään, koska yhteiskunta on Klockarsin mukaan maallistunut ja moniarvoistunut. Ihmisten erilaisuutta ei Klockarsin mukaan vain suvaita vaan se tunnustetaan tärkeäksi osaksi kokonaiskulttuuria.”

”Kun Ruotsin leijonan kuohii, saa uroksen, jonka erilaisuutta ei ole suvaittu saati tunnustettu osaksi kokonaiskulttuuria. Kun adventtia tai joulua on vietettävä tavalla, joka ei ole kenellekään ominainen eikä mistään kotoisin, puhe moniarvoisuudesta ja herkkyydestä identiteeteille on vailla sisältöä, ” Kalliala jatkaa.

Lue piispa Kallialan kolumni kokonaan Turun Sanomien sivuilta.

Lue myös:

Mistä Ruotsin neutraaliuspyrkimyksissä on kyse?

Ilmoita asiavirheestä
Edellinen artikkeliVelkalinja yhtä ruuhkainen viimeksi kymmenen vuotta sitten
Seuraava artikkeliKirkkohallitus ei kannata sijaissynnytyksen laillistamista

Ei näytettäviä viestejä