– Oppaassa todetaan, että siinä mainittuja näkökulmia voi soveltaa myös uskonnottomien kohdalla, heti toisella sivulla, piispainkokouksen pääsihteeri Jyri Komulainen vastaa.
– Kohti Pyhää on opas, jossa luterilainen kirkko ensi kertaa antaa tällä auktoriteetilla ohjeistusta uskontojen välisestä kohtaamisesta.
Monikulttuurisissa tilanteissa on mahdollista, että luterilainen huoltaja toivoo kastetta mutta toinen huoltaja torjuu kasteen ja siihen sisältyvän kirkkoon liittämisen. Tällaisissa tapauksissa rukous lapsen ja perheen puolesta voi oppaan mukaan tulla kyseeseen pastoraalisesti perusteltuna poikkeusmenettelynä. Tällöin on tarpeen korostaa, ettei rukous korvaa kastetta. Komulainen pohtii, että myös tästä kohdasta voisi olla apua tilanteissa, joissa toinen vanhempi kuuluun kirkkoon ja toinen on uskonnoton.
– Jos luterilainen vanhemmista toivoo kastetta – kirkon järjestyksen mukaan kirkon jäsenen tulee saattaa lapsensa kastettavaksi ilman viivytystä – ja jos toinen holhoaja uskonnonvapauslain mukaisilla valtuuksilla estää kasteen, silloin voi ehkä tehdä sen mikä on mahdollista eli järjestää rukouksen tai rukoushetken. Uskonnonvapauslain mukaan vanhempien pitää yhdessä pystyä sopimaan lapsen uskontokunta.
Rauhan Tervehdys
-lehti kertoi, että seurakunnissa on törmätty tilanteisiin, joissa vain toinen vanhemmista kuuluu kirkkoon ja lasta ei haluta tuoda kasteelle. Jotkut vanhemmat toivovat siitä huolimatta papin tulevan nimiäistilaisuuteen siunaamaan lapsen.
Piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala kertoi lehdelle, ettei erillistä siunaamistoimitusta ole olemassa eikä suunnitteilla.
– Suomen ev.lut. kirkossa on voimassa opetus kasteesta, jonka mukaan kirkkoon kuuluvien vanhempien tulee tuoda lapsi kasteelle ilman tarpeetonta viivytystä. Jos toinen vanhemmista ei kuulu kirkkoon, voidaan lapsi silloinkin kastaa ja liittää näin kirkkoon kuuluvan vanhemman uskontokuntaan, Inkala sanoi.
Lehden mukaan monet papit eivät ole olleet halukkaita osallistumaan nimiäistilaisuuteen siunaamalla lapsen.
– Useissa tapauksissa yksittäiset papit ovat katsoneet parhaaksi ratkaisuksi suositella rukousta tai lapsen tuomista esimerkiksi jumalanpalvelukseen siunattavaksi, Inkala selittää Rauhan Tervehdykselle.
Aihetta on käsitelty myös Oulun seurakuntayhtymän kirkkoherrojen kesken. Kirkkoherrat ehdottavat, että siunaamista kasteen sijasta pyytäville vanhemmille kerrotaan kasteen merkityksestä Jumalan lahjana ja porttina seurakunnan yhteyteen. Ohjeen mukaan papit eivät toimita siunaamista kasteen sijaan.
Komulaisen mukaan piispainkokouksen ohje ja Oulun ohje eivät ole ristiriidassa.
– Rukoushetken järjestämisen ehdoton edellytys on se, että luterilaiseen kirkkoon kuuluva vanhempi toivoo kastetta, mutta se on vastoin toisen vanhemman toivetta. Silloinkaan rukous tai rukoushetki ei korvaa kastetta, joka tässä nimenomaisessa tapauksessa ei ole uskonnonvapauslain takia mahdollinen. Oulun ohjeen taustalla ovat varmaankin sellaiset yllättävänkin useat tapaukset, joissa molemmat luterilaiset vanhemmat eivät halua kastaa lastaan vaan siunata heidät, hän sanoo.
Oulun tuomiorovasti Matti Pikkarainen toteaa Kotimaa24:lle pitävänsä Komulaisen tulkintaa oikeana.
– Jos molemmat vanhemmat, jotka kuuluvat luterilaiseen kirkkoon, pyytävät siunaamista, sellaista toimitusta kirkon järjestys ei tunne. Luterilainen kirkko on lapsia kastava kirkko, Komulainen lisää.
Uskonnonvapauslaki 3 §
Jäsenyys uskonnollisessa yhdyskunnassa
Jokaisella on oikeus päättää uskonnollisesta asemastaan liittymällä sellaiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan, joka hyväksyy hänet jäsenekseen, tai eroamalla siitä.
Lapsen uskonnollisesta asemasta päättävät hänen huoltajansa yhdessä. Jos huoltajat eivät kuitenkaan lapsen syntymän jälkeen sovi lapsen uskonnollisesta asemasta, voi lapsen huoltajana toimiva äiti vuoden kuluessa lapsen syntymästä yksin päättää lapsen liittymisestä uskonnolliseen yhdyskuntaan. Jos tuomioistuin on lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain (361/1983) 9 §:n 3 momentin nojalla päättänyt tehtävien jaosta lapsen huoltajien kesken toisin, noudatetaan kuitenkin tuomioistuimen päätöstä.
Viisitoista vuotta täyttänyt lapsi voi kuitenkin huoltajien kirjallisella suostumuksella itse liittyä uskonnolliseen yhdyskuntaan tai erota siitä. Kaksitoista vuotta täyttänyt voidaan liittää uskonnolliseen yhdyskuntaan tai ilmoittaa eronneeksi siitä vain omalla kirjallisella suostumuksellaan.
Evankelis-luterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa koskevassa lainsäädännössä voidaan säätää ja rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan yhdyskuntajärjestyksessä määrätä yhdyskunnan jäsenyyden edellytyksistä. Jäsenyyden edellytykseksi voidaan tällöin säätää tai määrätä, ettei henkilö ole samanaikaisesti muun uskonnollisen yhdyskunnan jäsen.
Lue myös: Onko uskontojen välinen rukous mahdollista? – Piispainkokous ohjeisti
Ilmoita asiavirheestä