Piispat linjasivat kummeista – Katso tästä minkä kirkkojen jäsenet kelpaavat kummiksi

Piispat ovat keskustelleet kummiuden kriteereistä, koska kirkolliskokoukselle tehtiin keväällä 2019 tehty aloite, jossa esitettiin, että muuttuvassa toimintaympäristössä kasteiden määrä lisääntyy, mikäli kummeille asetetuista vaatimuksista joustetaan.  Kuva: Olli Seppälä

Piispainkokous linjasi 1.4. kokouksessaan kummiuden kriteereitä. Lapsella on oltava vähintään yksi evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluva kummi, joka on rippikoulun käynyt ja konfirmoitu. Lisäksi kummina voi olla henkilö, jonka kristillinen yhteisö tunnustaa evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen.

Muista kirkoista tulevilta kummeilta piispainkokous ei vaadi rippikoulun käymistä ja konfirmaatiota, sillä niillä on hyvin erilaisia rippikoulua ja konfirmaatiota koskevia näkemyksiä ja käytäntöjä. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuuluvalta kummilta näitä edellytetään, koska kummien tehtävänä on tukea vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa.

Piispainkokouksen mukaan oikeassa kasteessa käytetään vettä kasteen toimittamiseen joko valelu- tai upotuskasteena, kastetaan Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja kastajan tarkoitus toteuttaa kaste- ja lähetyskäskyä eli liittää Kristuksen ja hänen kirkkonsa yhteyteen. Nuorta tai aikuista kastettaessa tämä tunnustaa itse kristillisen uskonsa seurakunnan kanssa. Sylilasta kastettaessa kristillisen uskon tunnustaa seurakunta hänen puolestaan.

SAMALLA PIISPAINKOKOUS listasi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvät kirkot ja muut kristilliset yhteisöt. Nämä ovat Suomessa:

• Luterilaiset kirkot (Suomen evankelisluterilainen seurakuntaliitto, Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko, Luterilainen sanan yhdyskunta, Suomen luterilainen tunnustuskirkko)
• Anglikaaninen kirkko Suomessa
• Suomen metodistikirkko ja Finlands svenska metodistkyrka
• Katolinen kirkko Suomessa
• Suomen ortodoksinen kirkko
• Ortodoksinen Pokrovan seurakunta ja ortodoksinen Pyhän Nikolauksen seurakunta

Euroopassa yleisesti toimivista kirkoista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kasteen hyväksyvät:
• luterilaiset kirkot
• anglikaaniset kirkot
• metodistikirkot
• Saksan evankelisen kirkon jäsenkirkot
• reformoidut kirkot (presbyteerit, Skotlannin kirkko)
• vanhakatolinen kirkko
• moravialaiset kirkot
• valdolainen evankelinen kirkko
• Böömin veljien evankelinen kirkko
• hussilaiskirkko
• lusitaaninen katolinen apostolinen evankelinen kirkko Portugalissa
• reformoitu episkopaalinen kirkko Espanjassa
• orientaaliset ortodoksit (Armenian kirkko, Koptilainen ortodoksinen kirkko, Etiopian ortodoksinen kirkko, Eritrean ortodoksinen kirkko, Intian ortodoksinen kirkko)
• idän assyrialainen kirkko

Suomen helluntaiherätyksen ja Suomen Vapaakirkon kanssa käydyissä oppikeskusteluissa vuonna 2018 todettu: ”Voimme… yhdessä tunnustaa sellaisen kasteen, jonka kristillisen uskonsa tunnustanut, aiemmin kastamaton on saanut ja joka on toimitettu upotuskasteena Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.”

Piispat ovat keskustelleet kummiuden kriteereistä, koska kirkolliskokoukselle tehtiin keväällä 2019 tehty aloite, jossa esitettiin, että muuttuvassa toimintaympäristössä kasteiden määrä lisääntyy, mikäli kummeille asetetuista vaatimuksista joustetaan.  

Lue myös:

Kymmenen riparilaista kastettiin Oulussa kastemessussa – ”Oli iso juttu tulla Jeesuksen opetuslapseksi”

Ilmoita asiavirheestä

Tutustumistarjous uusille asiakkaille!

Määräaikainen tilaus
3 kk LEHTI + DIGI vain 28 €
Norm. 40,50 €, säästä 31 %

Tarjoukseen sisältyy kerran kuukaudessa ilmestyvä laadukas painettu aikakauslehti sekä täydet oikeudet Kotimaa.fi päivittäin vaihtuvaan digisisältöön.

Tilaus päättyy automaattisesti kolmen kuukauden kuluttua.


Edellinen artikkeliLukijoilta: Kulttuuriperinnöstä luopuminen on lyhytnäköistä
Seuraava artikkeliLappeenrannan seurakuntien soittokunta kokoaa soittajia teinistä mummoon – Yksi avioliittokin on solmittu

Ei näytettäviä viestejä