Kielteisten turvapaikkapäätösten lisääntyessä seurakuntien on pohdittava rooliaan turvan tarjoajana. Enemmistö piispoista katsoo Yle Uutisten kyselyssä, ettei kirkko voi kääntää selkäänsä apua tarvitseville.
Yle Uutiset kysyi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakuntien piispoilta, pitäisikö kirkon tarjota suojaa myös kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneille. Moni piispoista korosti, että kirkko ei voi sulkea oveaan. Samalla todettiin, ettei kirkko voi tarjota varsinaista turvapaikkaa.
Arkkipiispa Kari Mäkinen sanoo, että kirkko tekee voitavansa ihmisen auttamiseksi mutta tekee sen yhteiskunnan järjestyksen puitteissa.
Turun arkkihiippakunnan piispan Kaarlo Kallialan mukaan kirkko on tarjonnut turvaa sitä tarvitseville hyvässä yhteistyössä poliisin kanssa. Kun kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita tulee enemmän, tilanne jossain määrin muuttuu.
– Suomeen varmaan syntyy paperittomien joukko. Ajattelen niin, että siinä suhteessa yksittäisessä tapauksessa ja akuutissa hädässä ihmisiä pitää auttaa, mutta yhteistyössä viranomaisten kanssa.
Myös Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström katsoo, että turvaa voidaan tarjota yksittäisissä tapauksissa.
– Esimerkiksi silloin, kun kirkko on tukenut tiettyjä henkilöitä tai perheitä ja kokee heidän saaneen kielteisen turvapaikkapäätöksen väärin perustein, Vikström sanoo Ylellä.
Helsingin hiippakunnan piispa Irja Askola toteaa, että kirkot ovat kautta vuosisatojen tarjonneet suojaa ja turvaa sitä tarvitseville. Tämä periaate ei Askolan mukaan ole myytävissä.
– Maamme kiristynyt lainsäädäntö on inhimillisesti kohtuuton ja sivistysvaltiolle sopimaton. Tässä tilanteessa on haettava viisaita, luovia ratkaisuja sekä lähdettävä dialogiin päättäjien kanssa, Askola sanoo kyselyssä.
Kuopion hiippakunnan piispan Jari Jolkkosen mukaan kirkon pitää vaikuttaa siihen, että turvapaikanhakijoita koskevat määräykset säädetään oikeudenmukaisiksi ja niitä sovelletaan inhimillisesti.
Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo huomauttaa, että kirkolla ei ole varsinaista turvapaikkajärjestelmää vaan tehtävä kuuluu valtiolle. Lapuan hiippakunnan piispa Simo Peura on samoilla linjoilla.
– Kirkkoturvapaikka ei ole samanlainen turvapaikkamahdollisuus, jonka valtio myöntää. Se on enemmän tämmöinen tekninen käsite kuvaamaan sitä inhimillistä apua, jota pyrimme antamaan heille, Peura toteaa.
Piispa Samuel Salmi Oulun hiippakunnasta pitää Ylellä varmana, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneet ovat tulevaisuudessa diakonisen työn kohteina.
Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen myöntää, että huoli paperittomien määrän kasvusta on olemassa. Häkkisen mukaan aiheesta on tarkoitus keskustella sisäministeri Paula Risikon kanssa.
Kuva: Aarne Ormio / Kirkon kuvapankki
Lue myös:
Sisäministeri ja piispat keskustelevat paperittomista
Espoon kirkkoherrat vetoavat Juha Sipilään turvapaikanhakijoiden puolesta
Asiantuntija: Kirkkoturva vahvistaa demokratiaa, ei kyseenalaista sitä
Ilmoita asiavirheestä