Pohjoismaiden kirkkojen tarkkaa yhteenlaskettua työntekijämäärää ei tiedä kukaan. Suomen, Ruotsin ja Norjan kirkoilla oli vuonna 2012 yhteensä 49123 työntekijää. Tanskan ja Islannin kirkoilla ei ole edes suuntaa-antavia tietoja työntekijöistään. Pohjoismaisista kirkoista tarkkoja tilastoja tekevät ne, jotka eivät ole valtionkirkkoja.
Suomen, Ruotsin ja Norjan kirkkojen työntekijöistä enemmistö on naisia.
Ruotsin kirkolla valtavasti ammattinimikkeitä
Ruotsin evankelis-luterilaisella kirkolla (Svenska kyrkan) oli vuonna 2012 yhteensä 21805 työntekijää. Erilaisia ammattinimikkeitä tilastoitiin kaikkiaan 62. Joissakin ammattinimikkeissä oli lisäksi kaksi tai kolme erilaista alanimikettä. Joitakin esimerkkejä: hiippakuntadiakoni, metsänvartija, esikoulunopettaja, krematoriovahtimestari, piispa, koneenkorjaaja, hautausmaan työnjohtaja, urkuri, kirkkovahtimestari ja IT-teknikko. Kirkon työntekijärakenteessa on joitakin jäänteitä valtionkirkkoajalta, joka päättyi vuonna 2000.
Vuonna 2012 työntekijöistä 59,7 % eli selkeä enemmistö oli naisia ja 40,3 % miehiä. Määräaikaisia ja osa-aikaisia virkoja ja työsuhteita ei ole tilastoitu erikseen.
Kirkon jäsenmäärä vuonna 2012 oli 6 446 729. Kirkkoon kuului 67,5 % väestöstä. Kirkolla oli 3,4 työntekijää tuhatta jäsentä kohti eli yhtä työntekijää kohti keskimäärin 296 jäsentä.
Koko kirkolla oli keskimäärin 15,3 työntekijää seurakuntaa kohti, mutta luvussa ovat mukana myös hiippakuntien ja keskushallinnon työntekijät. Seurakuntia on yhteensä 1426 ja hiippakuntia 13.
Norjan kirkolla paljon osa-aikaisia työntekijöitä
Norjan evankelis-luterilaisella kirkolla eli Norjan kirkolla (Den norske kirke tai Den norske kyrkja) oli vuonna 2012 työntekijöitä kaikkiaan 6537, joista 2803 eli 42,88 % oli kokopäiväisiä ja osa-aikaisia peräti 57,12 % eli 3734. Määräaikaisuuksia ei ole tilastoitu. Henkilötyövuosia tehtiin kaikkiaan 4489.
Työntekijöistä 50,2 % oli 50-vuotiaita tai vanhempia. Alle 30-vuotiaita oli vain 5,3 %. Keskimääräinen kirkon työntekijä oli noin 49-vuotias. Miesten ja naisten välillä oli jonkin verran hajontaa: Naispuolisten työntekijöiden keskimääräinen ikä oli 47,3 ja miespuolisten 50,6.
Norjan kirkon työntekijöistä naisia oli 57,5 % ja miehiä 42,5 %. Erilaisia ammattinimikkeitä on tilastoinnissa eritelty 48 erilaista, kellonsoittajasta erityisopettajaan ja kanttorista projektipäällikköön. Jotkin virat ovat yhteisiä kuntien kanssa. Norjan kirkko lakkasi olemasta valtionkirkko vuoden 2013 alkaessa.
Norjan väkiluku noin vuoden 2012 lopussa 5 051 275. Kirkkoon kuului 3 829 300 eli 75,8 % väestöstä. Kirkolla oli 1,70 työntekijää tuhatta jäsentä kohti eli yhtä työntekijää kohti oli keskimäärin 588 jäsentä.
Norjan kirkossa on 11 hiippakuntaa ja 1280 seurakuntaa. Seurakuntaa kohti oli vuonna 2012 työntekijöitä keskimäärin 5,1. Vaihtelu oli suurta: pienimmissä seurakunnissa Lavangenissa ja Nessebyssä Pohjois-Norjassa oli vain yksi työntekijä kummassakin, mutta suurimmassa Bergenin seurakunnassa peräti 456 työntekijää.
Suomessa eniten kirkon työntekijöitä jäsentä kohti
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien palveluksessa oli yhteensä 20781 henkilöä vuonna 2012. Määräaikaisia oli 7276 henkilöä eli 35 % kaikista, vakinaisia 13505 henkilöä eli 65 % kaikista. Vuosityövoimana mitaten henkilöstön määrä vuonna 2012 oli 14618 henkilövuotta.
Kirkon keskus- ja hiippakuntahallinnossa työskenteli lisäksi 423 työntekijää, joista 282 Kirkkohallituksessa.
Koko kirkon henkilöstöstä oli vuonna 2012 naisia 71 % ja miehiä 29 %. Viranhaltijoita oli 49 % kaikista ja työsopimussuhteisia 51 %.
Seurakuntien vakituisesta henkilöstöstä oli vuonna 2011 alle 35-vuotiaita 12 % ja 35 % yli 55-vuotiaita. Keskimääräinen seurakunnan työntekijä oli 49-vuotias.
Suomessa vakinaisesti asuvien kirkon jäsenten määrä vuonna 2012 oli 4 146 056, eli 76,4 prosenttia koko maan väestöstä. Seurakunnilla oli keskimäärin 3,3 vakituista työntekijää tuhatta jäsentä kohti sekä 1,8 määräaikaista, yhteensä 5,0 työntekijää tuhatta jäsentä kohti. Työntekijää kohti oli siis keskimäärin 200 seurakunnan jäsentä. Määräaikaisiin työntekijöihin sisältyivät mm. kesätyöntekijät.
Seurakuntia on yhteensä 428 ja niissä työntekijöitä keskimäärin 48,6. Eniten työntekijöitä eli 433 oli Jyväskylän seurakunnassa, joka oli Suomen suurin seurakunta 97487 jäsenellään. Seurakuntayhtymistä suurin oli Helsingin seurakuntayhtymä, jolla oli 1879 työntekijää ja 357754 jäsentä. Vähiten työntekijöitä oli helsinkiläisessä Olaus Petrin seurakunnassa, vain yksi. Tämän seurakunnan jäseniksi pääsevät vain Ruotsin kansalaiset. Vuonna 2012 heitä oli 915.
Tarkempia tietoja työntekijöiden sukupuolijakaumista, ikäjakaumista, palkoista ja lukumääristä seurakunnittain ja työntekijäryhmittäin löytyy kirkon tilastollisesta vuosikirjasta.
Suomen evankelis-luterilainen kirkko erotettiin valtiosta ja kunnat erotettiin seurakunnista vuonna 1869.
Tanskassa kuulutaan kirkkoon eniten
Tanskan evankelis-luterilaisen kirkon (Den danske Folkekirke, Folkekirken) seurakunnilla ja rovastikunnilla on tuntematon määrä työntekijöitä. Seurakunnat päättävät viroistaan itsenäisesti, eikä virkojen ja työntekijöiden määristä ei ole tehty tilastoja. Kaikki seurakunnat ovat itsenäisiä, vaikka niiden talousarviot ja kirkollisverot sisältyvätkin valtion budjettiin.
Ainoa tiedossa oleva työntekijämäärä on pappien määrä, 2080. Tieto perustuu pappien virkamääräyksiin, jotka antaa Tasa-arvo- ja kirkkoministeriö (Ministeriet for Ligestilling og Kirke). Kyseinen ministeriö on Tanskan kirkon keskushallinto.
Myöskään Tanskan kirkon seurakuntien ammattinimikkeiden määrää ei tiedetä. Diakoneja ei ole, mutta monilla seurakunnilla on sosiaalityöntekijöiden (sognemedhjælpere) virkoja.
Vuoden 2013 alussa Tanskan alueella kirkkoon kuului 4 430 643 jäsentä eli 79,1 % väestöstä. Seurakuntia on 2123 ja hiippakuntia 10. Lisäksi kirkkoon kuuluu autonomisen Grönlannin hiippakunta seurakuntineen.
Tanskan evankelis-luterilainen kirkko on valtionkirkko ja Tanskan kansalliskirkko, jonka ylin auktoriteetti on valtionpäämies.
Islannin kirkossa vähiten työntekijöitä
Myös Islannin evankelis-luterilaisessa kirkossa (Íslenska þjóðkirkjan) seurakunnat ovat itsenäisiä ja palkkaavat itse työntekijänsä, eikä tietoja työntekijämääristä ole koottu.
Seurakuntia on 280 ja niistä 120:ssa on alle 100 jäsentä.
Pappeja on 130, joista muutamat osa-aikaisia. Maaseudulla moni papinvirka on jaettu usean seurakunnan kesken. Diakonin virkoja on yhteensä 27. Vain suurimmilla seurakunnilla on kanttoreiden, nuorisotyöntekijöiden ja toimistotyöntekijöiden virkoja.
Tammikuun alussa 2013 Islannin kirkkoon kuului 245 184 henkilöä eli 76 % väestöstä.
Islannin evankelis-luterilainen kirkko on valtionkirkko ja Islannin kansalliskirkko.
Lähteet: Pohjoismaisten kirkkojen tiedottajat, tilastot ja nettisivut.
Kuva Ruotsin kirkon kuva-arkistosta (Magnus Aronson /Ikon) – kirkolliskokouksen avajaiskulkue Uppsalassa 2013
Ilmoita asiavirheestä