Kirkko etsii omia toimintatapoja ääriajattelun kohtaamisessa. Siitä, mitä terrorismin uhka ja vihapuheen lisääntyminen merkitsevät yhteiskunnalle, keskusteltiin viime perjantaina Rovaniemellä Oulun hiippakunnan ja sisäministeriön järjestämässä seminaarissa.
Eurooppa ei ole entisellään. Terrori-iskut ja erilaiset äärijärjestöt herättävät pelkoa myös turvalliseksi koetussa Suomessa. Samaan aikaan vihapuhe ja viharikokset arkipäiväistyvät. Raja hyväksytyn ja rikollisen toiminnan välillä on vaarassa hämärtyä.
Syrjäytyminen ja identiteettiongelmat altistavat radikalisoitumiselle
Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta alusti seminaarissa siitä, miten väkivaltaiset ääriliikkeet vaikuttavat ihmisten turvallisuuteen. Hän painotti, että Suomessa terrori-iskujen riski on edelleen pieni. Mahdollisia iskut silti täälläkin ovat.
– Meillä on tiedossa noin 300 tunnistettua henkilöä, joilla on yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin. Osa on rahoittanut terroristijärjestöjen toimintaa, osa on ollut konkreettisesti mukana toiminnassa, Kilpeläinen kertoi.
Radikalisoitumisen riskitekijöitä voivat poliisin mukaan olla syrjäytyminen, huono taloudellinen tilanne, identiteettiongelmat, näköalattomuus, syrjityksi joutuminen sekä nuori ikä. Yhtä profiilia tai polkua ei kuitenkaan ole.
Radikalisoitumisen ehkäisyssä syrjäytymisen estäminen on Kilpeläisen mukaan keskeistä.
– Tässä myös seurakunnilla ja kolmannella sektorilla voisi olla toimintasarkaa.
Joukkosurmia suunnittelevat nuoret suurin uhka Suomen turvallisuudelle
Uskonnolla perustellun väkivallan lisäksi ääriajattelu näkyy äärivasemmistolaisessa anarkismissa, rasistisessa äärioikeistolaisuudessa sekä ennen kaikkea yksittäisten toimijoiden teoissa.
Äärioikeistolaiset piirit ovat Kilpeläisen mukaan hyödyntäneet tämänhetkistä maahanmuuttajatilannetta oman toimintansa markkinoinnissa.
– He pyrkivät nyt ennen kaikkea luomaan vastakkainasettelua.
Merkittävin uhka Suomen sisäiselle turvallisuudelle ovat poliisin mukaan yksittäiset tekijät, usein nuoret henkilöt. Poliisilla on seurannassa henkilöitä, jotka ovat suunnitelleet joukkosurmia.
– He antavat yleensä merkkejä suunnitelmistaan läheisille ja julkisestikin. Ympäröivän yhteiskunnan on oltava valppaana toimimaan, mikäli havaitsevat nuoren hätähuudon.
Tärkein viesti, mikä poliisilla oli seurakunnan työntekijöille, oli rohkeus ilmoittaa huolestuttavista havainnoista. Vaikka se voi tuntua vaikealta, on varhainen puuttuminen terroritekojen ehkäisyssä ensiarvoisen tärkeää.
Viharikokset ovat lisääntyneet ja arkipäiväistyneet
Ari Evwaraye Sisäministeriön poliisiosastolta oli paikalla puhumassa viharikoksista. Niille on yhteistä se, että ne aiheuttavat uhrissa syvää ja pysyvää pelkoa.
– Motiivina voi olla uskonto, ihonväri tai vaikkapa seksuaalinen suuntautuminen. Nämä ovat ominaisuuksia, jotka eivät yleensä muutu, Evwaraye sanoi.
Vihapuhe ja viharikokset ovat Evwarayen mukaan arkipäiväistyneet viime aikoina. Se huolestuttaa häntä monesta syystä.
– Noin 800 ilmi tulevaa tapausta vuosittain on vain jäävuoren huippu. Monet ovat valitettavasti kadottaneet luottamuksen järjestelmään ja alistuneet sietämään vihapuhetta.
Kirkko voisi profiloitua viharikosten uhrien tukijana
Kirkko voisi tässä tilanteessa toimia myönteisenä vastapainona. Yleisössä puhututti esimerkiksi se, minkälaista yhteistyötä poliisi ja seurakunnat voisivat keskenään tehdä rikoksen uhriksi joutuneiden auttamiseksi.
Kysymys on poliisinkin mukaan aiheellinen, sillä uhrien auttaminen on viharikosten osalta vielä lähtökuopissa. Verkostoja on jo rakennettu isompiin kaupunkeihin, mutta koko maata ne eivät kata.
Kirkolla olisi potentiaalia, sillä se toimii valtakunnan joka sopukassa.
Keskustelu seminaarin jälkeen oli vilkasta. Suurin osa osallistujista oli sitä mieltä, että teemat olivat merkittäviä myös kirkon kannalta. Lähes kaikilla oli jo kokemusta turvapaikanhakijoiden kanssa toimimisesta ja osa oli vieraillut moskeijassa.
Eräs keskustelija kiteytti kirkon roolin siihen ajatukseen, että integraatio lähtee loppujen lopuksi aina kahden ihmisen välisestä kanssakäymisestä. Kirkon merkitystä kohtaamisten mahdollistajana ei pidä vähätellä tämänkään asian kohdalla.
Kuvat: Susanna Chazalmartin. (Kuvia voi selata valkoisista nuolista.)
1. Stiven Naatus Kirkkohallituksesta, Timo Kilpeläinen Poliisista, Tarja Mankkinen Sisäministeriöstä, Aaro Rytkönen Kirkon Ulkomaanavusta, Ari Evwaraye Sisäministeriöstä sekä Heini Kesti Rovaniemen seurakunnasta osallistuivat Rovaniemellä järjestettyyn, radikalisoitumista käsittelevään seminaariin.
2. Ari Evwaraye Sisäministeriöstä on huolissaan siitä, että moni on alistunut vihapuheeseen ja viharikoksiin, eikä tee niistä poliisille ilmoituksia.
3. Poliisitarkastaja Timo Kilpeläinen Poliisihallituksesta sanoi, että seurakunnilla voi olla tärkeä rooli radikalisaation ehkäisyssä, jos ne puuttuvat syrjäytymiseen ja tukevat viharikosten uhreja.
Ilmoita asiavirheestä