Körttiseminaari Turun kristillisellä opistolla keräsi viime viikonvaihteessa yli 150 kuulijaa eri puolilta Suomea. Yleisön joukossa olivat muun muassa emeritusarkkipiispat John Vikström ja Jukka Paarma.
Seminaarin tavoitteena oli käsitellä körttiläisyyden muodonmuutosta otsikolla ”Pietismin pihdeistä avaran armon liikkeeksi”.
Seminaarin pääalustaja oli professori Eino Murtorinne. Tänä vuonna 90 vuotta täyttävän Murtorinteen esitelmä avasi laajan kaaren aatehistorian vaikutuksesta herännäisyyteen.
Murtorinne lähti esitelmässään liikkeelle 1800-luvulta. Hän totesi, että varhaisempi pietismi ja herrnhutismi eivät olleet ainoita herätysliikkeiden sisällöllisiä taustavaikuttajia.
– Etenkin romantiikan ja herätysliikkeiden keskinäinen suhde muodostui läheiseksi.
Murtorinteen mukaan romantiikka-idealismi jätti pysyvän jäljen herännäisyyteen, vaikka muun muassa Lars Stenbäckin ja Paavo Ruotsalaisen johdolla sanouduttiin jyrkästi irti romantiikan uskonkäsityksestä sekä filosofeista ylipäätään.
– Varsinkin romantiikan subjektivismi, sen keskittyminen sisäiseen elämään ja omiin tunteisiin, sen historiallisen menneisyyden, kansanomaisen turmeltumattomuuden ja aatteellis-isänmaallisten arvojen ihannointi sekä sivistyneistön sisällyksettömän turhamaisuuden värittämän seuraelämän vieroksunta soveltuivat erottavista tekijöistä huolimatta pysyvästi heränneiden pietistiperäiseen elämänkatsomukseen, Murtorinne sanoi.
Lue 14.2. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä lisää professori Murtorinteen esitelmästä ja siitä, mitä hän sanoi muun muassa herätysliikkeiden suhteesta työväenliikkeeseen. Jutussa kerrotaan myös professori Ilkka Huhdan esityksestä ”Körttiläisyyden radikaalit lapset 1960–2000”.
Seminaarin järjestivät Herättäjä-Yhdistys, Turun kristillinen opisto ja Kotimaa-lehti.
Kuva: Mari Teinilä. Professori Eino Murtorinne esitelmöi herännäisyyden historiaa käsitelleessä seminaarissa 8.2. Turun kristillisellä opistolla. Kuulijoiden joukossa oli muiden muassa arkkipiispa emeritus John Vikström.
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.