Turun yliopiston valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ei pidä normaalina käytäntöä, jolla eduskunnan hallintovaliokunta on keskeyttänyt kirkkolakiehdotuksen käsittelyn. Valiokunta tiedotti kirkkohallitusta asiasta kirjeellä, joka sisälsi pitkälle meneviä lainsäädännöllisiä ohjeita tai ehdotuksia.
– Tämä liittyy toisaalta tietysti siihen asetelmaan, että kirkkolain säätämistapa on eduskunnalle ainutlaatuinen. Vaikka lakiehdotuksessa olisi muutospaineita, eduskunta ei voi muuttaa annettua ehdotusta, ainoastaan hyväksyä tai hylätä sen, Viljanen sanoo.
Pitkään valmisteltu kirkkolain uudistaminen tyssäsi maaliskuun lopussa siihen, että eduskunnan hallintovaliokunta perustuslakivaliokuntaa ensin kuultuaan keskeytti lakiehdotuksen käsittelyn. Asia palautettiin kirkolle uuteen valmisteluun mainittujen ohjeiden tai ehdotuksien kera.
Viljanen on osallistunut kirkkolakiehdotuksen käsittelyyn kirkolliskokouksen lainoppineena asiantuntijana. Lisäksi hän on ollut asiassa eduskunnan perustuslakivaliokunnan kuultavana.
”Tapahtunut herättää perustavaa laatua olevia kysymyksiä”
Veli-Pekka Viljanen kiinnittää huomiota siihen, että hallintovaliokunta menee viestissään kirkkohallitukselle oikeastaan pitemmälle kuin aikaisempi perustuslakivaliokunnan lausunto. Hallintovaliokunnan kirje sisältää valiokunnan käsityksenä joukon ehdotuksia tai toiveita kirkkolain säätämiseen liittyen. Niistä yksi on, että kirkkolakiehdotuksen muuttaminen olisi mahdollista nykyistä joustavammin.
Perustuslakivaliokunta edellytti korjauksia viiteen kirkkolain kohtaan, jotka olivat sen mielestä ongelmallisia suhteessa perustuslakiin.
– Perustuslakivaliokunnan huomautukset olisi voitu toteuttaa. Ne eivät olleet fundamentaalisia. Mutta nyt on kyse siitä, että avataan lakikodifikaatio. Se ei ole ihan yksinkertainen asia. Tapahtunut herättää perustavaa laatua olevia kysymyksiä esimerkiksi kirkkolain säätämisjärjestyksestä ja alasta, kirkon autonomiasta sekä kirkon ja valtion suhteesta, Viljanen toteaa.
”Uskoa ja tunnustusta koskevat asiat pitäisi siirtää kattavasti kirkkojärjestykseen”
Perusongelma liittyy Veli-Pekka Viljasen mukaan siihen, että eduskunta ei voi muuttaa kirkkolakiehdotusta. Se voi oikaista vain pieniä teknisiä virheitä.
– Tämä on nyt johtanut yhteentörmäykseen. Hallintovaliokunnan ja kirkolliskokouksen erilaiset linjaukset kirkkolain uudistuksessa merkitsevät pattitilannetta.
Toisaalta ongelma on olemassa jo nykyisessä kirkkolaissa.
– Sekin on tietysti eduskunnan säätämä. Kirkolliskokouksen käsittelyn pohjana oli kirkkohallituksen esitys, joka lähti voimassa olevan sääntelyn kodifikaatiosta. Siinä yhteydessä ei juurikaan arvioitu kirkkolainsäädännön sisällöllisiä kehittämistarpeita.
Sellaisiin kuuluu Viljasen mielestä esimerkiksi kirkkolain ja -järjestyksen sisältöjen tarkistaminen. Kirkkolakiin on tullut sellaista, mikä hänen mukaansa tiukasti arvioiden ei kuulu perustuslaissa tarkoitettuun kirkkolain alaan.
– Uskoa ja tunnustusta koskevat asiat pitäisi siirtää kattavasti kirkkojärjestykseen. On aika erikoinen ajatus, että maallinen lainsäädäntöelin säätää kirkon opista, edes muodollisesti. Kirkko ei ehkä ole ottanut tarpeeksi askeleita siihen suuntaan, että se siirtyisi kirkkojärjestyksen puolelle.
Kirkon kannalta puolestaan hankalaa on Viljasen mukaan, että kirkon sisällä kirkkolaki on vaikeasti muutettavissa. Muutokset täytyy hyväksyä kirkolliskokouksessa kolmen neljäsosan määräenemmistöllä.
”Kirkossa tuskin on valmiutta kirkkolain erityisasemasta luopumiseen”
Eduskunnan hallintovaliokunta viittaa kirkkohallitukselle lähettämässään kirjeessä myös lainsäädäntöön, joka koskee Suomen ortodoksista kirkkoa. Laki on eduskunnan säätämä, mutta siinä kunnioitetaan ortodoksisen kirkon asemaa ja oikeutta tehdä ehdotuksia lakimuutoksista kirkkoa itseään koskien. Yksinoikeutta lakimuutoksien ehdottamiseen ortodoksisella kirkolla ei kuitenkaan ole.
– On myös muistettava, että Suomen ortodoksisen kirkon julkisoikeudellinen asema on hyvin toisentyyppinen kuin luterilaisen kirkon, jonka erityisasema on turvattu perustuslaissa.
Viljanen ei usko, että enemmistöasemassa olevassa suuressa luterilaisessa kirkossa olisi valmiutta siirtyä kirkkoa koskevaan kokonaan toisenlaiseen lakiin.
– Minun on vaikea nähdä, että kirkossa olisi valmiutta ratkaisuun, jossa kirkkolain erityisasemasta luovuttaisiin. Se nähdään kirkon autonomian takeena. Ehkä juuri enemmistöasema nostaa esiin juridisen erityistarpeen suhteessa valtioon.
Kirkon sisällä pitäisi Viljasen mielestä käydä nyt vakavaa keskustelua kirkkolaista ja sen asemasta.
– Tässä ollaan nyt hyvin isojen asioiden kanssa tekemisissä. Kirkkolain uudistamissa ei ole kysymys teknisluontoisista kysymyksistä. Ollaan tilanteessa, jossa eduskunnalle pitää antaa kokonaan uusi kirkkolakiehdotus. Tämä on myös periaatteellinen kysymys. Kyse on siitä, mikä on kirkon suhde valtioon ja miten turvataan kirkon uskonnollinen autonomia.
Lue 15.5. ilmestyneestä Kotimaa-lehdestä arkkipiispa Tapio Luoman arvio kirkkolain uudistamisen tilanteesta.
Kuva: Jukka Granström
Lue myös:
Kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja: Nyt ryhdytään valmistelemaan uutta kirkkolakiehdotusta
Ehdotus uudeksi kirkkolaiksi ei mene läpi eduskunnassa – Kirkkohallitus tekee täydentävän ehdotuksen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.