Helsingin yliopiston avajaisjumalanpalveluksessa maanantaina 4.9. saarnannut Vanhan testamentin eksegetiikan professori Martti Nissinen puhui saarnassaan kansallisesta identiteetistä, kansalaisuudesta, osallisuudesta ja osattomuudesta.
Millaisia kertomuksia me kerromme identiteetistämme, mikä on kansalaisuutemme perustarina, Nissinen kysyi saarnansa alussa Helsingin tuomiokirkossa.
”Kertomus on aina monitulkintainen, ja hyvät kertomukset sietävät ristiriitaisiakin tulkintoja. Sen vuoksi on uskallettava kysyä myös, paljonko meistä kukin sietää itselle tärkeiden kertomusten erilaisia tulkintoja ja peräti uudelleen kertomista. Maailman mullistukset pakottavat tulemaan kansalaisuuden rajapinnoille, joita vanhat hyvät kertomukset eivät kenties tunne.”
Nissisen mukaan kansalaisuus tarkoittaa johonkin kuulumista: jäsenyyttä, jakamista ja osallisuutta.
”Kaikki tämä on jotakin myönteistä, lämmintä ja empaattista: kansalaisuuteen kuuluu tunne huolenpidosta ja vastuusta – minulla on mahdollisuus vaikuttaa, mutta myös luottamus siihen, että hädän tullen en jää apua vaille. Tällaista kansalaisuutta me juhlimme Suomi 100 -tunnusten alla. Tällaista kansalaisuutta näyttäisimme esimerkkinä koko muulle maailmalle, ellei hidas puheemme ja kankea kielemme haittaisi kansallisen brändimme tehokasta markkinointia. Osa omakuvaamme tämäkin”, Nissinen puhui.
Hän sanoi, että kuulumattomuuden ja osattomuuden rajapinnalla liikkuminen vaatii herkkyyttä, luottamusta ja erilaisten kertomusten kuuntelemista.
”Meistä riippuu, määrittääkö tätä rajapintaa kuolettava kirjain vai elossa pitävä henki. Jos juurettomuuden ja vieraantumisen kertomukset eivät tule kuulluksi, kenen saaliiksi niiden kertojat joutuvat?”
Saarnatekstiksi Nissinen oli kirkkokäsikirjasta poiketen valinnut Luukkaan evankeliumin kohdan (20:20–25), jossa Jeesukselta kysytään, pitääkö keisarille maksaa veroja.
”Hyvän kertomuksen voi tulkita monilla tavoin, niin tämänkin: joku voi nähdä siinä esivaltauskollisen veropoliittisen kannanoton, toinen taas kuulee siinä liki anarkistista ironiaa, jonka mukaan raha kyllä aina kelpaa riippumatta siitä, minkä identiteetin symboleilla se on koristeltu.”
Lue Nissisen saarna kokonaisuudessaan Kotimaan
Digipostillasta.
Lue Digipostilallasta myös Petri Karttusen saarna Itä-Suomen yliopiston avajaisjumalanpalveluksessa Joensuussa 4.9.
Kuva: Olli Seppälä
Ilmoita asiavirheestä