Euroopan protestanttisia maita yhdistää parempi taloustilanne, korkeampi koulutus, suurempi yksilön vapaus ja terveempi demokratia verrattuna katolisiin kansakuntiin, väittää professori Robert H. Nelson Marylandin yliopistosta Yhdysvalloista.
Väitteensä tueksi Nelson esittää joukon tilastoja. Esimerkiksi parhaan AAA-luottoluokituksen maista vain Luxemburg on uskonnolliselta taustaltaan katolinen. Kansantulo on protestanttisissa maissa keskimäärin korkeampi kuin katolisissa ja työttömyys puolestaan katolisissa maissa korkeampi. Velkaongelmien kanssa kamppailevista maista vain Islanti on protestanttinen. Korkeatasoisia yliopistojakin on katolisissa maissa vähemmän kuin protestanttisissa.
Taloudelliseen menestykseen vaikuttavat Nelsonin mukaan luotettava poliittinen järjestelmä ja toimiva demokratia. Niiden muotoutumisessa uskonnollisella taustalla on suuri merkitys.
– Vaikka Eurooppa onkin nyt sekulaari, nämä piirteet ovat säilyneet poliittisessa kulttuurissa, sanoo professori Nelson.
Lukutaito yleistyi protestanttisissa maissa nopeasti, kun jokaisen piti itse osata lukea Raamattua. Ajatus yleisestä pappeudesta puolestaan merkitsi sitä, ettei kirkon papisto enää ollutkaan ylhäältä oikeaa oppia saneleva auktoriteetti ja näin demokratian pohja vahvistui. Katolisen kirkon hierarkia puolestaan tuottaa eksperttejä, jotka opettavat uskomaan auktoriteetteihin, eivät omaan ajatteluun.
Nelsonin mukaan Euroopan unionin perustajat ajattelivat, että Euroopaan leviäisi yhtenäinen kulttuuri, jota hän kutsuu eurooppalaiseksi taloususkonnoksi.
Siinä taloudellinen edistys olisi tie maailman pelastamiseen, uuteen sekulaariin taivaaseen maan päällä.
– Mutta Euroopan uskonnolliset ja kulttuuriset muodot ovat osoittautuneet yllättävän vastustuskykyisiksi. Euroopassa talous kyllä kasvoi nopeasti ja uusi taloususkonto näytti valtaavan alaa, mutta tämä sekulaari uskonto heijastaakin vahvasti kansakunnan kirkollista perinnettä, sanoo Robert H. Nelson.
– Jako protestanttisuuteen ja katolisuuteen ei näytä katoavan kovinkaan pian ja se tulee olemaan suuri ongelma Euroopan Unionissa, sanoo Professori Nelson.
Robert H. Nelson on ympäristöpolitiikan professori yhdysvaltalaisessa Marylandin yliopistossa (School of Public Policy) ja vanhempi Senior Fellow -tutkija Independent-instituutissa. Hän on väitellyt taloustieteestä Princetonin yliopistossa.
Ilmoita asiavirheestä