Nuoren seurakunnan veisukirja on suomalaisen hengellisen yhteislauluperinteen ehdottomia kulmakiviä. ”Punakantisen” kappaleita on laulettu nuotiotulilla, seurakuntien nuorten illoissa ja muuallakin jo vuodesta 1970.
Legendaarista laulukirjaa juhlittiin 14.1. Tampereella. Puolen vuosisadan ikäisen kokoelman kunniaksi järjestettiin juhlakonsertti Tampere-talossa osana NUORI2020 valtakunnalliset kasvatuksen ja nuorisotyön päivät -tapahtumaa. Samalla veisukirjasta julkaistiin myös uusi – jo yhdestoista – painos.
Konserttiin oli saatu mukaan laaja kattaus vanhemman ja nuoremman polven muusikoita. Lavalla nähtiin muun muassa Jukka Poika, Mariska, Uniikki, Tommi Kalenius & Ninni Poijärvi, Pekka Simojoki, Jaakko Löytty ja Eva Alonen. Myös yleisö osallistettiin mukaan laulamaan Tilkkutäkkiä ja muita ikivihreitä.
Rippikoulussa ja seurakuntien nuorisotyössä ahkerasti käytetty Punakantinen lienee Suomen nuorison suosituin laulukirja. Sen klassikkolaulut ovat tuttuja suurelle enemmistölle suomalaisista. Varovasti arvioiden 50 vuoden varrella ainakin 2,5 miljoonaa suomalaista nuorta on laulanut veisukirjan lauluja rippikoulussa ja muuallakin, johtaja Jarmo Kokkonen Kirkkohallituksesta toteaa.
– Mielestäni veisukirja on nuoren ihmisen katekismus. Se kertoo elämän isoista kysymyksistä nuorten kielellä ja siten, että myös nuoruuden monenlaiset tunteet tulevat aidosti tulkituiksi. Musiikki jatkaa vielä siitäkin, mihin sanat eivät riitä, Kokkonen pohtii.
Hyvät sanoitukset ja melodiat säilyvät ajasta toiseen
Uusimman painoksen toimitustyöstä on vastannut muusikko Tommi Kalenius. Hänen mukaansa punakantinen, monella nimellä tunnettu veisukirja on löytänyt hienosti paikkansa lauluperinteessämme. Uusimassa painoksessa on kaikkiaan 130 laulua, josta noin puolet tuoreita. Mukana on lauluja muun muassa Juha Tapiolta, Edu Kettuselta ja Samuli Putrolta.
Lauluja on kerätty myös nuoremmilta uuden polven musiikintekijöitä. Heistä saatiin vinkkejä seurakuntien nuorisotyöntekijöitä eri puolilta maata.
– Uusien kappaleiden sisään ajaminen tällaisena nuottijulkaisuna ei ole tänä päivänä itsestään selvää. Lauluntekijänä iloisen siitä, että kappaleita julkaistaan vielä näin ”ikiaikaisellakin” tavalla, Kalenius pohtii.
Tommi Kalenius arvelee, että Nuoren seurakunnan veisukirjan laulujen edustama lajityyppi ei koskaan tule olemaan trendien harjalla.
– Hämmentävän paljon siitä on kuitenkin noussut niin sanottuja sukupolvikokemuksia, sellaisia kappaleita, jotka liikuttavat syvältä.
Viisikymmentä vuotta on pitkä aika. Myös nuorisomusiikki on nyt hyvin erilaista kuin vuonna 1970. Kuulijoihin uppoavan laulun elementit ovat kuitenkin edelleen pitkälti samat.
– Ytimessä ovat hyvät sanoitukset ja hyvät melodiat, Kalenius kiteyttää.
Nuoren seurakunnan veisukirjan uusimmassa painoksessa on ensimmäistä kertaa mukana myös rap-biisejä. Kyseisiin kappaleisiin on olemassa myös kuuntelulinkit.
– Parhaassa tapauksessa myös näistä biiseistä voi jatkossa tulla sellaisia, joita räpätään siellä kesäisellä leirinuotiolla. Tulee hyvä flow, kun niitä vedetään kivalla porukalla, Kalenius hymyilee.
Muusikko Tommi Kalenius on vakuuttunut siitä, että Punakantisen kunnialla edustama niin sanottu nuotiolauluformaatti ei jatkossakaan tule häviämään.
– Siellä missä ihmiset kokoontuvat yhteen, tulee olemaan myös laulua.
Laulukirja pysynyt kehityksessä mukana
Gospelveteraani Jaakko Löytty osallistui Tampereen juhlaan iloisin mielin. Hän myös esitti myös muutaman kappaleen kitaralla ja huuliharpulla säestäen.
– Juhlamieltäni nostaa se, että olen aikoinaan ollut kokoamassa toista veisukirjaa. Ensimmäisen teki Kari Pekka Kinnunen.
Löytyn mukaan Nuoren seurakunnan veisukirjan synty kytkeytyy tiiviisti 1960- ja 70-lukujen yleiseen ilmapiiriin.
– Silloin nuoriso astui joka tavalla vahvasti esille. Syntyi poliittinen laululiike ja se levisi myös kirkon nuorisotyön piiriin. Ihmisillä oli kitarat mukana ja laulettiin yhdessä.
Vuosien mittaan Löytty on ajatellut, että ”vanhaklanginen”, folkista ammentava yhteislauluperinne on kuihtumaan päin. Mutta niin ei olekaan käynyt.
– Ehkä yksi syy Punakantisen suosion säilymiseen on siinä, että laulukirjaa on säännöllisesti uudistettu. Siihen on otettu mukaan aiheita, jotka kunakin aikana puhuttelevat.
Jaakko Löytty on tehnyt laulukirjan uuteen painokseen laulun Koska sinä alat vihertää. Näin uusissakin lauluissa heijastuvat ilmastokysymys ja muut aikamme suuret teemat.
Kuva: Vesa Keinonen
Lue myös:
Muusikko Tommi Kalenius toimittaa uusimman Nuoren seurakunnan veisukirjan – mukana myös räppiä
Veisumaratonissa lauletaan nuoren seurakunnan veisuja
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.