Tämän syksyn seurakuntavaaleissa joka viides ehdokas, 21 prosenttia kaikista ehdokkaista, on ehdolla jonkin puolueen listalta.
Puoluelistojen merkitys seurakuntavaaleissa on kuitenkin vähentynyt selvästi, kertoo tutkija Veli-Matti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä. Vuonna 2018 seurakuntavaalien ehdokkaista neljäsosa ja valituista 21 prosenttia oli jonkin puolueen listalta. Vuonna 2014 ehdokkaista 30 prosenttia ja valituista 27 prosenttia oli puoluelistalta.
Puolueet ovat voineet osallistua seurakuntavaaleihin omilla tunnuksillaan vuodesta 1994. Salminen arvelee, että niiden merkitys vaaleissa oli suurimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Tältä ajalta vertailukelpoista tilastoa ei kuitenkaan ole. Vuonna 2010 puolueiden listoilta valittiin yli puolet kaikista kirkkovaltuutetuista.
Muutoksen taustalla voi Salmisen mukaan olla halua luoda kiinteämmin seurakuntaelämään liittyviä listoja.
– Listoista ei haluta tehdä puoluepolitiikan jatkeita. Henkilöissä on paljon sellaisia, jotka istuvat myös kunnanvaltuustoissa, Salminen sanoo.
Keskusta, SDP ja kokoomus ovat suurimmat puolueet vaaleissa
Ehdokkaiden määrässä mitattuna seurakuntavaalien suurimmat puolueet ovat perinteiset kolme suurta eli keskusta, SDP ja kokoomus.
Keskustan osuus kaikista ehdokkaista on 6,5 prosenttia, SDP:n 6,1 prosenttia ja kokoomuksen 5,6 prosenttia.
Muut puolueet jäävät kauas taakse. Vihreiden ja perussuomalaisten ehdokkaita on kumpiakin noin prosentti kaikista ehdokkaista, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ehdokkaita noin puoli prosenttia.
Puolueiden painoarvo on selvästi erilainen kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen vaaleissa. Kirkkovaltuuston vaali järjestetään itsenäisissä seurakunnissa. Yhtymien seurakunnissa järjestetään kahdet vaalit: seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon.
Kirkkovaltuustojen vaaleissa keskustan listoilta ehdolla on kahdeksan prosenttia kaikista ehdokkaista. SDP:n ehdokkaita on kuusi prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaita viisi prosenttia.
Seurakuntaneuvostojen vaaleissa kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaita on kumpiakin noin kuusi prosenttia kaikista ehdokkaista. Keskustan listoja seurakuntaneuvostojen vaaleissa ei juuri ole.
Seurakuntaelämään liittyvistä listoista kaikki eivät erotu selkeästi
Muista listoista valtakunnallisesti erottuvat Tulkaa kaikki -liike, vanhoillislestadiolaiset, partiolaiset ja nuoret sekä Avara kirkko.
Tulkaa kaikki -liikkeen listoilta paikkaa hakee 4,7 prosenttia kaikista ehdokkaista. Liikkeen merkitys on viime vuosina kasvanut. Vuonna 2018 liikkeen ehdokkaita oli 3,2 prosenttia kaikista ehdokkaista ja vuonna 2014 kaksi prosenttia. Seurakuntaneuvostojen vaalissa liikkeen ehdokkaita on peräti 8,5 prosenttia, eli enemmän kuin millään poliittisella puolueella.
Vanhoillislestadiolaisten Kristillisten perusarvojen puolesta -listojen ehdokkaita on noin kolme prosenttia kaikista ehdokkaista. Osuus on pysynyt Salmisen mukaan hyvin tasaisena.
Muilla herätysliikkeillä ei ole vastaavia omia listoja, mutta niiden väkeä on silti runsaasti mukana vaaleissa.
– Esimerkiksi viidesläisillä ja evankelisilla voi olla yhteisiä listoja, mutta ne eivät erotu yhtä selvästi, Salminen sanoo.
Partiolaisten listoilta on ehdolla noin prosentti kaikista ehdokkaista. Osa partiolaisten listoista on yhteislistoja nuorten kanssa.
Veli-Matti Salminen nostaa esiin myös Avara kirkko -listat, joita on muutamia eri puolilla Suomea. Listoilla ei ole yhteistä ohjelmaa, mutta ne muistuttavat arvoiltaan Tulkaa kaikki -liikettä.
Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11.2022.
Puoluepoliittisten listojen ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista:
Keskusta 6,5 %
SDP 6,1 %
Kokoomus 5,6 %
Vihreät 1 %
PS 1 %
Vasemmisto 0,5 %
KD 0,4 %
***
Haluatko tutustua Kotimaa-lehteen?
Tilaa Kotimaan näytelehti ilmaiseksi täältä. Lähetämme PDF-lehden sähköpostiisi. Näytelehden tilaaminen ei edellytä jatkotilausta. Näytetilauksen voi tehdä vain kerran.
Antoisia lukuhetkiä!
Ilmoita asiavirheestä