Pitäisikö maassamme olla erityinen ”uskontoasiainvaltuutettu”? Puolueet eivät ideasta innostu Kotimaa24:n ja Kotimaan vaalikyselyssä. Kysymyksen taustalla oli muun muassa talven aikana julkisuudessa olleet uutiset uskonlahkoista ja niiden jäsenten asemasta.
Uskontokuntiin liittyvät tehtävät voisi liittää esimerkiksi vähemmistövaltuutetun tai mahdollisen uuden yhdenvertaisuusvaltuutetun tehtäviin, Vihreät toteavat vastauksessaan. Kokoomuksenkin mukaan asiat kuuluvat vähemmistövaltuutetulle. SDP:n mukaan poliisi ja tuomioistuinjärjestelmä ovat riittäviä asioiden hoitamiseen. Keskustan mukaan asioita ei ratkaista virkoja perustamalla.
Vasemmistoliitto, RKP ja Perussuomalaiset katsovat, että valtuutettu ei ole tarpeen. RKP:n mukaan Suomessa on pyritty välttämään lainsäätäjän ja julkisen hallinnon sekaantumista kirkkojen ja uskonnollisten yhteisöjen sisäisiin asioihin.
”’Uskontoasiainvaltuutettu’ (salapoliisi) ei ole välttämättä oikea ratkaisu ’lahko-ongelmiin’. Sen sijaan eri kirkkokuntien/herätysliikkeiden on paremmin kannettava vastuunsa erityisesti lasten seksuaalisen hyväksikäytön kysymyksissä. Tähän päästään tiivistämällä eri tahojen yhteistyötä viranomaisten kanssa”, Kristillisdemokraatit toteavat vastauksessaan.
Kysely lähetettiin eduskuntapuolueiden puoluesihteereille. Vastaukset saapuivat 24.1. mennessä.
Lahkojen uhrit voivat olla ihmisoikeusloukkausten uhreja, sanoi Ihmisoikeusliiton pääsihteeri Kristiina Kouros
Kotimaa24:n haastattelussa 18.1. Hänen mukaansa lahkoista irtautuvien tukeminen olisi yksi tapa, jolla valtio voisi suojella näiden ihmisten ihmisoikeuksia.