Raahen vankileirillä vuonna 1918 kuolleet 142 punavankia muistosiunataan vappuna Raahen Haaralan hautausmaalla. Nimettömänä joukkohautaan haudattujen vainajien nimet luetaan tilaisuudessa ja samalla paljastetaan keräysvaroin kustannettu uusi muistomerkki, johon vainajien nimet on kirjattu.
Joukkohaudalle perustettiin jo vuonna 1951 muistomerkki, jonka kyljessä lukee ”luokkasodan uhrien muistolle”. Sisällissodan muistovuonna paikalle haluttiin kuitenkin hautamuistomerkki, johon vainajat on nimetty, kertoo muistomerkkitoimikunnan puheenjohtaja Lauri Maarala.
Hän kuuluu Raahen Laulutovereihin, joka on käynyt laulamassa haudalla kahdesti vuodessa aina itsenäisyyspäivänä ja vappuna vuodesta 1975 lähtien.
Vanhan muistomerkin sivuille pystytetään kiilamaisesti kaksi kiveä, joihin on nimetty 142 vankileirillä kuollutta punavankia. Heidän henkilöllisyytensä on varmistettu vertaamalla Raahesta löytynyttä nimilistaa muihin lähteisiin.
Oulun piispa Samuel Salmi puhuu tilaisuudessa. Muistosiunauksen toimittaa Raahen kirkkoherra Tuomo Matala. Siunauksessa käytetään karsittua hautaan siunaamisen kaavaa.
– Perimätieto kertoo, että aikoinaan joku Raahen papeista on käynyt aina lauantaisin siunaamassa haudan. Nimeltä heitä ei kuitenkaan ole siunattu, Matala kertoo.
Lauri Maarala arvioi uuden muistomerkin kustannuksiksi noin 25 000 euroa. Kustannukset katetaan keräysvaroin.
– Ammattiosastot ovat tämän pitkälti rahoittaneet, hän toteaa.
Kuva: Tuomo Matala / Raahen seurakunta. Vuonna 1951 perustettu muistomerkki.
Lue myös:
Arkkipiispa Mäkinen: Sisällissota oli ”kelpo kristittyjen” keskinäinen sota
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden täältä.