Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan 14 lapsityöntekijää saivat viime syksyllä päätökseen kahden ja puolen vuoden mittaisen raamattukurssin. Helsingin Raamattukoulun järjestämä monimuoto-opiskelu koostui lähi- ja etäjaksoista.
– Luimme Raamatun kannesta kanteen, Vanhaa ja uutta testamenttia luettiin rinnakkain. Luennoilla perehdyimme Raamatun kirjoihin ja niiden syntyhistoriaan. Kokonaiskäsitys Raamatusta muotoutui minulle vasta tämän koulutuksen yhteydessä, vaikka olen nuorena lukenut Raamatun läpi, kertoi lastenohjaaja Milla Seire-Salminen.
Lähiopiskelujaksoja oli kolmen, neljän viikon välein. Niiden välissä luettiin Raamattua ja tehtiin tehtäviä.
– Opiskelu oli tiiviimpää kuin osasin odottaa. Opiskelu työn ja arjen lomassa on toki haasteellista, mutta mielenkiintoinen lähiopetus antoi voimaa itsenäiseen opiskeluun, kertoi lastenohjaaja Teija Salovaara.
Työntekijöiden työaikaa kului opiskeluun 35 tuntia/opiskelija.
Kurssin ohjelmasta vastasi Raamattukoulun toiminnanjohtaja Marja Heimala-Pelkonen, lisäksi luentoja pitivät Savonlinnan seurakuntapastori Jari. A. Jolkkonen, teologian maisteri Sisko Mäkinen ja Euran seurakuntapastori Sami Tolvanen.
Tarve nousi työstä
Idean äiti oli vt. lapsityönohjaaja Nina Hotma, joka kertoo, että ajatus raamattukoulutuksesta muhi vuosia.
– Lastenohjaajat toivat aika ajoin kokouksissa esille kiinnostustaan ja työstä nousevaa tarvetta Raamatun lisäopiskeluun. Kehityskeskustelujen kautta idea alkoi hahmottua.
Nina Hotma oli itse opiskellut Helsingin Raamattukoulussa Pyhäkoulun ja varhaiskasvatuksen diplomikoulutuksen. Hän otti yhteyttä Marja Heimala-Pelkoseen, joka innostui ajatuksesta ja tarjosi Raamatun monimuotokoulutukseen pohjautuvaa pilottiryhmää Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan lapsityöntekijöille.
– Kun kurssin kokonaiskustannuksista oli päästy yhteisymmärrykseen, otin asian esille lapsityön tiimissä. Kaikki tiimin jäsenet kannattivat ehdotusta, ja niin pääsin yhdessä Marjan kanssa työstämään aikataulua ja opintokokonaisuuksien sijoittumista vuosiin. Alusta alkaen otimme tavoitteeksi kurssin suorittamisen noin kahdessa ja puolessa vuodessa.
Hotma kävi itsekin kurssin ja kiittelee sen antia.
– Sain paljon uusia näkökulmia ja mahdollisuuksia Raamatun käyttöön seurakunnan varhaiskasvatuksessa. Itse nautin erityisesti Raamatun historiaan ja sen aikaiseen yhteiskuntaan liittyvien asioiden avaamisesta. Kurssi antoi paitsi tiedollista osaamista myös käytännön soveltamista. Itselleni tärkeää oli myös se, että nyt luin Raamatun kokonaisuudessaan läpi ensimmäisen kerran.
Tehtävät vapaa-ajalla
Luennot olivat työajalla, mutta Raamatun lukeminen ja etätehtävien teko jäivät vapaa-ajalle. Milla Seire-Salminen arvioi, että lukemiseen ja tehtäviin kului aikaa keskimäärin 2–3 tuntia viikossa.
– Joku viikko saattoi Raamattu olla kädessä joka ilta, ainakin kun tehtävien palautuspäivä lähestyi, päivähoitomentori Nina Haapa-aho kertoo.
Työpaikalla syntyi vilkkaita keskusteluja opiskelijoiden kesken, kun kulloinkin meneillään olevasta lukukokonaisuudesta ja etätehtävistä haluttiin jakaa ajatuksia vaikka ruokatauolla.
– Oli antoisaa kuulla toisten tapaa hahmottaa merkityksiä. Tämä myös loi opintoryhmäämme yhteenkuuluvuuden tunnetta. Teimme yhdessä matkaa kristittyinä kirkon jäseninä ja työntekijöinä. Saimme myös rakennusaineksia omaan hengelliseen elämäämme, Nina Hotma kertoo.
Opit käyttöön
Kaikki haastatellut tunsivat saaneensa raamattukurssista eväitä työhönsä ja kertoivat hyödyntävänsä oppimaansa.
– Kun opiskelu alkoi, kirjasin tavoitteisiini, että oppisin ymmärtämään sitä viitekehystä, johon Raamatun kertomukset on kirjoitettu. Sitä tietoa sain luennoilla, Nina Haapa-aho kertoo.
Hän vetää muun muassa lasten kirkkoseikkailuja.
– Lapsilta tulee mielenkiintoisia kysymyksiä, ja on mukava kertoa kirkon symboliikasta enemmän kuin aikaisemmin, Haapa-aho kertoo.
Milla Seire-Salminen on hyötynyt kurssin annista raamattuperhekerhossa.
– Ohjaajana osaan nyt paremmin löytää lisätietoja Raamatun viitteistä, yhdistää nimiä, kaupunkeja ja kertomuksia toisiin ja vertailla. Jotkut Raamatun kirjat toivat ihan uutta näkökulmaa omaan elämään ja niistä löytyi sellaisia aarteita, joita ei ole tajunnut olevan olemassakaan, Seire-Salminen kertoo.
Hänen mielestään työntekijän oman uskonelämän ja raamattusuhteen hoitaminen on tärkeää, jotta hän voi käsitellä näitä asioita seurakuntalaisten kanssa.
Nina Hotman mukaan kurssi antoi paitsi tiedollista osaamista myös vinkkejä käytännön soveltamiseen.
– Teimme yhdessä elämyksellistä matkaa ja kohtaamisia Raamatun henkilöiden ja erilaísten paikkojen kanssa. Kaikki oli sellaista, minkä pystyy hyvin soveltamaan suoraan kerhotyöhön sekä lasten että aikuisten kanssa, Hotma sanoo.
Näkemys laajeni
Kurssilaiset pitivät tärkeimpänä kurssin antina sitä, että he näkevät nyt Raamatun laajempana kokonaisuutena. Raamatun kohdat avautuivat uudessa valossa, kun selvisi, mitä oli tapahtunut sitä ennen ja mitä tapahtui sen jälkeen. Tieto Raamatun kirjojen syntyhistoriasta ja ajan yhteiskunnallisesta tilanteesta antoi laajempaa näkökulmaa.
– Lähiopetuksessa saadut taustatiedot auttoivat käsittelemään ja tarkastelemaan sen jälkeen luettua tekstiä entistä paremmin. Näkemys selventyi ja syventyi, Teija Salovaara kertoo.
Salovaara olisi toivonut enemmän aikaa ryhmäkeskusteluihin käsitellyistä aiheista kurssilaisten kesken. Samaa mieltä on Nina Haapa-aho:
– Luettu herätti paljon kysymyksiä, ja vaikka opetuksesta vastaava pyrki niihin aina vastaamaan, olisimme voineet jatkaa keskustelua aiheista loputtomiin.
Kenelle suosittelet?
Nina Haapa-aho: Suosittelen kaikille seurakunnan työntekijöille, mutta oma kiinnostus tarvitaan, että tällainen lukukokonaisuus saadaan läpi luettua. Kustannuksiltaan ja ajankäytöltään tällainen opiskelu tulee seurakunnalle paljon halvemmaksi kuin se, että työntekijät matkustavat työpaikalta pois.
Nina Hotma: Kurssi on sopiva mielestäni kaikille, jotka ovat kiinnostuneita lukemaan Raamattua yhdessä ja keskustelemaan lukemastaan. Motivaatiota tulee olla riittävästi, jotta jaksaa tehdä kurssiin liittyvät etätehtävät. Ne ovat kurssin tärkein ja vaikein osa. Mielestäni kurssi sopii kaikille työntekijäryhmille.
Teija Salovaara: Kaikille halukkaille tulisi mielestäni tarjota mahdollisuus tämänkaltaiseen opiskeluun. Erityisesti lapsi-, nuoriso- ja diakoniatyön parissa työskenteleville.
Milla Seire-Salminen: Minusta koulutus on erittäin hyödyllinen kaikille seurakunnan työntekijöille. Tosi hienoa olisi, jos muidenkin seurakuntien lastenohjaajat saisivat mahdollisuuden tähän, sillä lastenohjaajan koulutus sisältää muutoin todella vähän raamattutietoutta.
Mitä maksoi?
Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Timo Posti kertoo, että seurakunta maksoi Helsingin Raamattukoululle raamattuopetuksesta kahden ja puolen vuoden aikana 2 732,32 euroa. Tähän kustannukseen on laskettu opetus (14 luentoa), kouluttajien matkat ja kurssin aikana jaetut materiaalit.
Koulutukseen osallistui 13 lastenohjaaja sekä lapsityönohjaaja.
Suorat kustannukset per opiskelija olivat 195,17 euroa. Yhteensä seurakunnan työntekijät käyttivät raamattukurssiin 490 työtuntia. Euroiksi muutettuna keskiarvoksi tulee 408,10 euroa/opiskelija.
– Etätehtävät on tehty omalla ajalla. Niiden tekemiseksi on tehty tuntimääräisesti paljon töitä, Timo Posti kiittelee.
Ilmoita asiavirheestä