Aurinko paistaa lähes pilvettömältä taivaalta. Kellon osoittaa puoli neljää iltapäivällä ja lämpömittari kipuaa kohti kolmeakymmentä.
Lääketiedettä opiskeleva Najma hymyilee ja juttelee hyväntuulisena saapuessaan Helsingin yliopiston kirjaston aulaan. Puhe on nopeaa. Hän valittelee heinänuhaa.
Ulkoisista merkeistä on vaikea huomata, ettei Najma ole syönyt tai juonut mitään auringon nousun jälkeen. Helsingissä se tarkoittaa noin kello kahta aamuyöllä.
27-vuotias Najma on muslimi, joka on noudattanut vuotuista ramadan-kuukauden paastoa jo yli kymmenen vuoden ajan. Muslimien pyhän kuukauden uskonnollinen tarkoitus on auttaa paastoajaa kehittymään ihmisenä ja palvelemaan Jumalaa, arabian kielellä Allahia.
Ramadan alkaa auringon noustessa ensimmäisenä ramadan-kuun aamuna. Tänä vuonna se tarkoittaa kesäkuun ensimmäistä maanantaita.
Tapasin Najman jo edellisen viikon perjantaina. Se on muslimien viikoittainen pyhäpäivä.
– Joku voisi sanoa, ettei perjantaisin kannata paastota. Mutta jos se puuttuu ramadanista tai on osa pidempää paastoa, se on hyväksytty.
Kyseessä ei ole varaslähtö paastoon. Najmalta on jäänyt väliin paastopäiviä edellisen ramadanien aikana. Hän haluaa perinteen mukaan korvata ne jo ennen tämän vuoden paastoa.
***
Ramadan on fyysisesti rankka kokemus. Muiden kuin paastoajien huomio kiinnittyy helposti vain paastoamisen teknisiin kysymyksiin. Moni muslimi kuitenkin näkee paaston itsensä tutkiskelun ja Jumalalle omistautumisen aikana.
– Pointti on siinä, että tekee normaaleja asioita, mutta tajuaa sen, mitä tekee maan päällä. Samalla oppii itsestään. Kuukauden aikana pyrkii kehittymään ihmisenä. Kyse ei ole edes siitä, että paljonko kehittyy, vaan se, että näkee jonkin myönteisen muutoksen, Najma sanoo.
Itsensä tutkiskeluun liittyy ajatus, jonka mukaan ulkoista pahaa edustava paholainen on kahlittuna ramadanin aikana.
– Silloin ihminen näkee itsensä kuin peilistä. Siitä pahasta, jonka näkee itsessään, ei voi syyttää ketään muuta.
Lääketieteen opiskelijankaan roolista Najma ei näe paastoa huonona asiana. Hän katsoo, että islamin oppien mukaan tekee useimmille hyvää.
Hyödyn saaminen vaatii huolellista valmistautumista. Ruoan on oltava terveellistä ja yön aikana on huolehdittava kunnollisesta nesteytyksestä.
***
Juutalais-kristillisissä paastoperinteissä paastoaminen tarkoittaa jatkuvaa määrättyjen ruoka-aineiden välttelyä. Islamissa paasto tarkoittaa kaikesta mahdollisesta ravinnosta kieltäytymistä auringon noususta alkaen. Auringon laskiessa paasto kuuluu rikkoa.
Najman kotona paaston rikkovalla iftar-aterialla on tarjolla salaatteja, hedelmiä ja perinteisiä herkkuja Najman syntymämaasta Somaliasta. Iftar on päivän kohokohta, mutta ei vain ruuan takia. Koko perhe kerääntyy silloin yhteen viettämään aikaa yhdessä.
– Keskustellaan enemmän uskonnosta ja keskitytään siihen, mikä on tärkeää. Sen ei pitäisi koskea vain ramadania, vaan koko vuotta. Ramadan on joka tapauksessa koko vuoden paras kuukausi.
Silti ramadania ei Najman mielestä voi kutsua juhlaksi. Varsinainen paaston juhla on vasta heinäkuussa. Silloin ramadan päättyy id-al fitr -päivään, lyhyemmin idiin. Nimi tulee arabian toistuvaa tarkoittavasta sanasta. Sen voisi suomentaa yksinkertaisesti juhlaksi. Silloin paasto on islamin perinteen mukaan kielletty.
– Juhlan aihe on se, että ramadan on ollut ja se on suoritettu. On paastottu kuukausi Allahin tähden, kehitytty ihmisinä ja luettu Koraani läpi. Sitä me juhlimme. Sen huomaa itsekin, että ei idillä ole niin paljon merkitystä, jos ramadan on mennyt ohi syystä tai toisesta.
Muslimit viettävät ramadan-kuun paastoa ympäri maailmaa tänä vuonna 7.6.–6.7.
Kuva: Joona Raudaskoski
Lue myös:
Miten onnistuu muslimien paasto vuoden lyhimmän yön kynnyksellä?
Ilmoita asiavirheestä