Päivi Räsänen ei ole pyrkinyt vaikuttamaan turvapaikkaa hakevan iranilaiskristityn turvapaikkaprosessiin. Sen sijaan hän kertoo olleensa yleisesti huolissaan siitä, saavatko uskonnollisen vainon vuoksi turvapaikkaa hakevat asianmukaisen käsittelyn.
– Olen kyllä yleisesti itsekin kantanut huolta siitä, saavatko uskonnollisen vainon vuoksi turvapaikkaa hakevat asianmukaisen käsittelyn. Olen työssäni painottanut moneen kertaan asian tärkeyttä ja vakaumuksen huomioimista. Erityisen tärkeää on mielestäni välttää niitä tilanteita, joissa kristityksi kääntynyt henkilö joutuisi vainon kohteeksi maassa, jossa tätä pidetään lainvastaisena. Olen myös pyrkinyt luomaan yhteyksiä viraston ja lähetystyötä eri maissa tekevien järjestöjen kanssa. Tämä työ jatkuu myös tulevaisuudessa, Räsänen sanoo Kotimaa24:lle.
Hänen mukaansa vakaumusta arvioivat turvapaikkapuhuttelijat erikoistuvat työssään tiettyihin maihin. Heille järjestetään myös erityiskysymyksiin paneutuvia koulutustilaisuuksia.
– Turvapaikkakäsittelijät käsittelevät tietyistä maista tulevia hakijoita hakuperusteesta riippumatta. Lähtökohta on, että jokainen käsittelijä voi arvioida kaikkia vainon perusteita, kuten poliittista mielipidettä tai uskontoa, eikä tämän katsota edellyttävän esimerkiksi poliittisen historian, yhteiskuntatieteiden tai teologian opintoja. Tarvittaessa voidaan pyytää tai hakija voi toimittaa asiantuntijalausuntoja, kuten lääkärinlausuntoja. Myös hallinto-oikeudessa menettely on sama.
Räsäsen mukaan vakaumuksen arvioimisen vaikeus tunnustetaan myös maahanmuuttovirastossa.
– Turvapaikan tarvetta arvioidessa tärkeimpänä seikkana selvitetään, onko hakijalla perusteltu pelko joutua vainotuksi kotimaassaan. Maahanmuuttoviraston ratkaisuja arvioidaan jatkuvasti myös oikeudessa, viraston ratkaisut ovat lähes poikkeuksetta kestäneet niin hallinto-oikeuden kuin Korkeimman hallinto-oikeudenkin käsittelyn.
– Perusteltu vainon pelko uskonnon vuoksi on yksi turvapaikan saamisen syistä. YK:n Pakolaisasiain päävaltuutetun viraston käsikirjassa todetaan kuitenkin, että pelkkä tiettyyn uskonnolliseen yhteisöön kuuluminen ei yleensä riitä perusteeksi pakolaisaseman saamiselle.
Suomesta turvapaikkaa hakeneen iranilaismiehen tapaus nousi uutisiin joulukuussa, kun Helsingin hallinto-oikeus kyseenalaisti miehen kristillisen vakaumuksen. Tuolloin tapaukseen otti kantaa muun muassa Helsingin piispa Irja Askola.
Lue myös:
Iranilaisen turvapaikanhakijan asiassa vedotaan myös EIT:hen
HS: Irja Askola kyseenalaistaa iranilaismiehen käännytyspäätöksen
Maahanmuuttoviranomaiset arvioivat uskon aitoutta
Ilmoita asiavirheestä