Maaliskuussa alkanut poikkeusaika on vaikuttanut myös retriitteihin. Hiljaisuuden- tai muita retriittejä ei ole muutamaan kuukauteen pidetty kokoontumisrajoitusten takia. Niitä aloitellaan eri puolilla maata elokuun loppupuolella ja syyskuussa.
Hiljaisuuden Ystävät ry:n toiminnanjohtaja Mika K T Pajunen kertoo, että moni alkaa jo kevään pakkorauhoittumisen jälkeen kaivata yhdessä jaettuun hiljaisuuteen.
– Joidenkin suomalaisten arki on täynnä retriitinomaista hiljaisuutta joko omasta tahdosta tai olosuhteiden pakosta. Heitä järjestetty retriitti ei ehkä puhuttele. Poikkeusaikana on kuitenkin ihmisiä, jotka ovat kantaneet erilaisia vastuita ja ovat aivan loppuun asti virittyneitä. Uskon, että sieltäkin löytyy ihmisiä, jotka odottavat lepoa ja rauhaa, joita retriitti voi tarjota.
Korona-aika on merkinnyt monelle dramaattista muutosta normaaliin. Terveys, toimeentulo tai perhesuhteet saattavat olla vaakalaudalla. Retriitti tai muunlainen hiljentyminen voi antaa eväitä eteenpäin.
– Retriitissä hiljentyminen ei ole pakoa tai viihdettä, vaan suunnan ja merkityksen hakemista, Pajunen kiteyttää.
Samalla kun retriiteistä on pidetty taukoa, pyhiinvaellukset ovat jatkuneet. Mika K T Pajunen arvioi, että kiinnostus niitä kohtaan on nyt suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.
– Tilanteeseen vaikuttaa sekin, että pyhiinvaelluksiin panostetaan nyt poikkeuksellisen paljon. Tämän vuoden alussa käynnistyi pyhiinvaellushanke, ja Pyhän Olavin merireitti on avautunut.
Pajusta pyhiinvaellusten kasvava suosio ei hämmästytä. Hän näkee tässä ajassa paljon hengellistä ja henkistä etsintää, joka liittyy hiljenemiseen, merkityksen kaipuuseen ja vaelluksella olemiseen.
– Näihin kysymyksiin löytyy vastauksia eri suunnista. Moni ammentaa myös vanhasta kristillisen mystiikan perinteestä. Siihen kuuluvat retriitit, pyhiinvaellukset ja päivittäiset rukoushetket.
Pyhiinvaellusreittejä on Suomessa jo runsaasti
Filosofian maisteri Annastiina Papinaho aloitti maaliskuussa projektipäällikkönä kolmivuotisessa pyhiinvaellushankkeessa, jossa ovat mukana Suomen evankelis-luterilainen kirkko ja Turun kaupunki.
Myös Papinaho on huomannut, että kuluva kesä näyttää aktiiviselta pyhiinvaellusten suhteen.
– Koronakevät on ehkä kirkastanut ihmisille sitä, mikä oikeasti on elämässä tärkeää. Moni on myös lähtenyt luontoon liikkumaan yksin tai yhdessä muiden kanssa. Pyhiinvaelluksessa yhdistyvät molemmat asiat.
Pyhiinvaellusprojektipäällikön posti on maassamme ensimmäinen. Papinaho näkee yhtenä tehtävänään lisätä tietämystä siitä, mistä pyhiinvaelluksessa on kyse.
– Pyhiinvaelluksesta kiinnostuneiden ihmisten lisäksi haluamme tavoittaa erilaisten palvelujen tarjoajat. Pidempien reittien varrella palveluiden puuttuminen saattaa olla ongelma.
Papinahon ei tarvitse aloittaa urakkaansa nollasta. Pyhiinvaellusreittejä ja -hankkeitakin on Suomessa jo runsaasti. Olemassa on Pyhän Olavin maa- ja merireittiä, Jaakontien vaellusta, Pyhän Henrikin pyhiinvaellusreittiä ja ekumeenista pyhiinvaellusta, Agricola-kävelyä, Pyhän Laurin kirkkovaellusta sekä Pyhät Polut ry:n järjestämiä pyhiinvaelluksia eri vuodenaikoina.
Tampereella seurakuntien PyhiinvaellusTampere tarjoaa tällä kesäkaudella peräti 60 ohjattua pyhiinvaellusta. Lisäksi kymmeniä reittejä voi kulkea omatoimisesti mobiilisovelluksen avulla.
– PyhiinvaellusTampereen kehittämä konsepti on hyvin saavutettava. Ihminen voi valita itselleen sopivan reitin oman elämäntilanteenkin mukaan, Papinaho kiittelee.
Uudet nettisivut ja pyhiinvaelluskeskus
Projektipäällikön mukaan tietoa pyhiinvaelluksista on jo alettu kerätä järjestelmällisesti yhteen paikkaan. Heinäkuun alussa pyhiinvaellussivut avattiin osoitteeseen pyhiinvaellussuomi.fi.
– Sivusto palvelee pyhiinvaeltajia, pyhiinvaellusverkostoja ja palveluntarjoajia. Jatkossa mukaan tulevat myös karttasovellus ja tapahtumakalenteri, Papinaho kertoo.
Tärkeä virstanpylväs on ensi vuonna, jolloin Turkuun avataan Suomen ensimmäinen pyhiinvaelluskeskus. Siitä tulee pyhiinvaeltajien ja pyhiinvaellusverkostojen kohtaamispaikka.
Papinaho kertoo, että keskus tulee vanhaan Turkuun, lähelle Turun tuomiokirkkoa. Tarkkaa paikkaa etsitään vielä.
– Turku on luonteva paikka keskukselle, sillä Suomen vanhimpana kaupunkina se on keskeinen kulttuurikaupunki. Turkuun risteää useampi pitkä pyhiinvaellusreitti, ja Turun tuomiokirkko on merkittävä pyhiinvaelluskohde.
Kuva: Rami Marjamäki. Kaupunkipyhiinvaeltajat ihailivat matkansa varrella komeaa kynäjalavaa Tampereella keväällä 2019.
Lue myös:
Pääkirjoitus: Hengellinen elämä hakee uusia uomia
Kirkko rahoittaa Turkuun suunniteltavaa Suomen ensimmäistä pyhiinvaelluskeskusta
Mikä veneistä olet? Mikä puu kutsuu luokseen? – Pyhiinvaeltajat kulkivat läpi urbaanin Tampereen
***
Seuraa Kotimaata Facebookissa ja Twitterissä.
Jos et ole vielä Kotimaan tilaaja, voit tilata lehden tai näköislehden täältä.